Matias Aleksanteri Castrén

M. A. Castrén tunnetaan uralilaisten kielten tutkimuksen, etnografian ja kenttätyömatkojen uranuurtajana.

Castrénin Luoteis-, Länsi- ja Etelä-Siperiaan painottuneiden tutkimusmatkojen keskeisenä tavoitteena oli ajan hengen mukaisesti osoittaa suomalaisten alkuperä. Retkillään hän keräsi aineistoa yli kymmenestä uralilaiseen ja muihin kielikuntiin kuuluvasta kielestä ja niiden puhujista. 

1800-luvun puolivälissä Castrén nimitettiin Helsingin yliopiston ensimmäiseksi suomen kielen professoriksi. Tutkimus- ja opetusala oli niin laaja, että nykyään suuren osan kansallisista tieteistä (kieli- ja perinnetieteet) voidaan katsoa saaneensa alkunsa Suomessa Castrénin aikana. Castrénia voidaankin pitää monen nykyisen tutkimusalan uranuurtajana. Castrénin tutkimusten tulokset julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen 12-osaisena niteenä Nordische Reisen und Forschungen von Dr. M. Alexander Castrén (1853–1862).

– syntyi 2.12.1813 Tervolassa
– 1830 ylioppilas (Oulu)
– 1836 filosofian kandidaatin tutkinto (Helsingin yliopisto)
– 1838 tutkimusmatka Lappiin piirilääkäri C. R. Ehrströmin johdolla
– 1839 tutkimusmatka Suomen ja Venäjän Karjalaan
– 1841–42 tutkimusmatka Suomen, Norjan ja Venäjän Lappiin ja Venäjän Karjalaan yhdessä Elias Lönnrotin          kanssa
– 1842–44 Pietarin tiedeakatemian Siperian-tutkimusmatka
– 1844 filosofian tohtorin tutkinto (Helsingin yliopisto)
– 1845–49 tutkimusmatka Kazanin kautta Siperiaan samojedien pariin, myös Kiinan puolelle
– 1850 avioitui Natalia Tengströmin (1830–81) kanssa
– 1851 Helsingin yliopiston suomen kielen professuuri (viran ensimmäinen haltija)
– kuoli 7.5.1852 Helsingissä