Historia
Unkarilaisten esi-isät ovat eläneet samoilla alueilla obinugrilaisten esi-isien kanssa Siperian metsissä ja aroilla. Siellä he viljelivät maata, hoitivat karjaa, valmistivat pronssiesineitä sekä harjoittivat hevostaloutta.
1000-luvulla eaa. unkarilaiset alkoivat siirtyä etelään aroille Uralvuorista kaakkoon .
400–500-luvuilla eaa. unkarilaiset heimot siirtyivät Uralin länsipuolelle, Uralin ja Volgan väliin, jonne osa unkarilaisista myös jäi. Tuolla seudulla oli Magna Hungariaksi nimetty alue vuoteen 1241 asti.
700-luvulla osa unkarilaisista siirtyi edelleen nykyisen Donetskin alueelle, josta käyettiin nimeä Levedia. Alue kuului turkkilaisten kasaarien valtakuntaan, ja sen lähellä asui bolgaareja ja alaaneja, joiden kanssa unkarilaiset muodostivat liittouman.
Vuonna 830 osa liittoumasta siirtyi nykyisen Ukrainan alueelle Karpaattien ja Dneprin väliin (Etelközin alue)
Unkarilaiset tekivät monia hyökkäysretkiä länteen, ja vuosina 894–900 unkarilainen heimoliitto valtasi Karpaattien altaan eli nykyisen Unkarin seudun ja asettui sinne.
Unkarilaisten asettuminen nykyiselle asuma-alueelleen ei ollut täysin rauhanomaista. Unkarilaiset taistelivat alueesta sitä aiemmin asuttaneiden kansojen kanssa ja tekivät myös ryöstöretkiä ympäröivien kansojen keskuuteen. Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi kruunattiin vuonna 1000 Tapani I, joka tunnetaan myös nimellä Pyhä Tapani (Szent István).
Pyhän Tapanin jälkeen maata hallitsi hänen perillistensä muodostama ns. Árpád-dynastia, jonka valtakaudella asutus alkoi tulla pysyväksi ja maanviljelys vakiintui. Maahan muodostui jo 900-luvulla kehittymään lähtenyt feodaaliyhteiskunta. Sekä Árpád-dynastian aikana että sen jälkeen Unkariin tekivät hyökkäyksiä niin mongoolit kuin turkkilaisetkin. 1600-luvulla Unkarin alue liitettiin Habsburgien valtakuntaan, ja alue jaettiin kolmeen osaan. Habsburgien valtakauden aikana Unkarin alue oli siis hajanainen.
Vuonna 1867 solmittiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, jossa unkarilaisilla oli suhteellisen paljon valtaa oman maansa asioissa. Kaksoismonarkia ja Unkarin kuningaskunta hajosivat ensimmäisen maailmansodan seurauksena, ja Unkari julistettiin tasavallaksi. Sen jälkeen perustettiin kommunistijohtoinen neuvostotasavalta, joka kuitenkin jäi varsin lyhytaikaiseksi. Toisen maailmansodan seurauksena Unkari jäi kuitenkin Neuvostoliiton etupiiriin eli ns. rautaesiripun taakse. Vuonna 1956 Unkarissa puhkesi kansannousu, jonka neuvostosotilaat kukistivat. Vuonna 1989 Unkarissa otettiin käyttöön monipuoluejärjestelmä, ja Unkari alkoi kehittyä kohti länsimaista demokratiaa.
