Udmurttilaiset

Udmurttien kansalliskirjailija on Kuzebaj Gerd (1898–1937), joka kirjoitti runoja, mutta myös käänsi kirjallisuutta ja keräsi kansanperinneaineistoa.

Vuonna 1920 Iževskiin perustettiin kirjankustantamo. Udmurtiassa ilmestyviä lehtiä ovat mm. aikakauslehti Keneš, sanomalehti Udmurt duńńe, lastenlehti Kižľi, naistenlehti Ašaľči ja kirjallisuuslehti Invožo.

Iževskissä toimii myös kansallisteatteri ja useita museoita. Yksi kuuluisimmista museoista on rynnäkkökivääreitä ja muita aseita esittelevä Kalašnikovin museo.

Udmurtiasta on syntyisin muun muassa säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Tunnettuja udmurtteja ovat myös Euroviisuissakin esiintyneen Buranovskije babuški -lauluyhtyeen jäsenet.

 

Lähteitä:


Murros – Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa.Toim. Sirkka Saarinen & Eeva Herrala. Uralica Helsingensia 3. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos – Suomen Tiedeakatemia – Suomalais-Ugrilainen Seura.

Uralilaiset kansat – tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Toim. Johanna Laakso. WSOY 1991.

Volgan mutkasta Siperiaan. Sukukansat tämän päivän Venäjällä. Toim. Ildikó Lehtinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012.

Udmurtian lippu.
Runoilija Bogdan Anfinogenovin (s. 1990) äidinkieliä ovat udmurtti ja venäjä. Hän on valmistunut Udmurtian valtionyliopistosta ja jatko-opiskelee Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutissa. Anfinogenov kuvaa runoissaan venäläistyneen ja udmurtti-identiteettinsä ja udmurtin kielensä löytävän udmurttinuoren tuntoja. Bogdan Anfinogenov voitti runouden pääpalkinnon M. A Castrénin seuran kirjallisuuskilpailussa vuonna 2015 ja esiintyi Helsingin Kirjamessuilla samana vuonna. Kuva: Marina Sergejeva 2013.
Buranovskie babuški (Buranovon mummot) on etno-pop-yhtye, joka edusti Venäjää vuoden 2012 Eurovision laulukilpailussa sijoittuen toiseksi kappaleella Party for Everybody, joka on kaikkien aikojen parhaiten sijoittunut uralilaisella kielellä esitetty kappale. Ryhmän jäsenet ovat kotoisin Udmurtian tasavallasta Buranovon kylästä, ja sen ohjelmistossa on kansanlaulujen lisäksi kansainvälisiä iskelmiä esitettyinä udmurtin kielellä. Kuv. M. A. Castrénin seura 2017.