Mordvalaiset ovat aiemmin harjoittaneet samantapaista luontouskontoa kuin marilaiset. Nykyisin perinteinen luontousko näkyy vain joissakin tavoissa ja käytänteissä.
Mordvalaisilla on rikas folklore, eeppisiä runoja, laajoja satuja ja mytologisia lauluja. Lauluista on koottu monta eeposta, joista tärkein on 500-sivuinen Mastorava (Maaemo, 1994, mokšaksi käännettynä 2001). Se sisältää koko vanhan mordvalaisen maailmankatsomuksen, mytologian ja historian.
Mastoravan suomennos on luettavissa M. A. Castrénin seuran sivuilta.
Tunnetuin mordvalaistaiteilija on kuvanveistäjä Stepan Erzja (1876–1959). Hän oli ensin ikonimaalarien oppipoikana ja pääsi myöhemmin opiskelemaan Moskovan maalaustaiteen, kuvanveiston ja rakennustaiteen opistoon. Vuosina 1906–1914 Erzja teki opintomatkan Ranskaan ja Italiaan ja osallistui moniin kansainvälisiin näyttelyihin. Palattuaan Venäjälle hän työskenteli muun muassa Kaukasiassa. Vuonna 1926 hän matkusti jälleen Ranskaan ja sieltä Argentiinaan, johon hän asettui 20 vuodeksi. Vuonna 1950 Erzja palasi Mordvaan ja toi mukanaan massiiviset veistoksensa, jotka ovat edelleen nähtävissä hänen nimeään kantavassa museossa Saranskissa.
