Marien luontousko

Marien vanha alkuperäisuskonto pohjautuu luonnon palvontaan. Marit uskovat, että kaikella elollisella, siis myös eläimillä ja kasveilla on sielu. Uskotaan myös, että elävien olioiden lisäksi myös näennäisesti elottomat asiat kuten esimerkiksi luonnonilmiöt, maa, pilvet ja tähdet ovat eläviä, ja niilläkin on sielu. Kaikki esineetkin ovat siis eläviä. Siksi esineitä ei käytettynäkään saa heittää pois tai antaa toiselle, vaan ne on säilytettävä. Marilaiset uskovat myös, että esineen tai asian sielu poistuu sen särkyessä tai pilaantuessa.

Marilaisten luontouskonnossa on säilynyt piirteitä vanhasta suomalais-ugrilaisille yhteisestä uskonnosta. Nämä piirteet ovat muun muassa esi-isien palvonta, haltiausko ja taivaanjumalatraditio. Taivaanjumala on mariksi Jumə︢.

Esi-isien palvonta on tärkeä osa suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuria. Esi-isien palvonta vahvistaa yhteisöllisyyttä, ja sen päätarkoituksena on suvun yhtenäisyyden säilyttäminen ja sen jatkuvuuden turvaaminen.  Suomalais-ugrilaiset kansat jakavat kuolleet sukulaisiin ja rauhattomiin henkiolentoihin. Kuolleet sukulaiset ovat varsinaisia palvonnan kohteita. Rauhattomia henkiä taas pyritään lepyttämään erilaisilla riiteillä. Kuolleet voivat toimia erilaisissa rooleissa kuten onnentuojina, neuvonantajina tai arvaamattomina rauhanhäiritsijöinä.

Monet marilaisten juhlat liittyvät esi-isien palvontaan. Vainajille järjestetään muistojuhlia. Kalendaarisiin juhliin liittyvät riitit varmistavat, että kuolleiden yhteisö hautausmaalla voi hyvin ja pääsee osallistumaan elävien työhön. Riiteillä voidaan myös varmistaa, että vainaja siirtyy ja sopeutuu kuolleiden joukkoon.

Uskonnon harjoittamiseen kuuluvat oleellisena osana uhrilehdot ja uhrien palvonta. Marilaiset suorittavat uhreja haltiolle, jumalille ja sankareille, ja eri asioita varten on eri uhrilehdot. Rituaaleissa uhrataan sekä ruokaa että eläimiä. Eläinten uhraaminen etenee tarkoin määritetysti. Uhrijuhlien lisäksi marilaiset toimittavat myös yksityisuhreja.

Nykyään monet marilaiset sanovat virallisesti olevansa ortodokseja. Vaikka monet marilaisista ovatkin kääntyneet kristinuskoon, he harjoittavat myös perinteistä luontouskoaan. Samankaltaista luontouskoa on esiintynyt myös udmurteilla ja mordvalaisilla. Udmurtit harjoittavat yhä luontouskontoaan jossain määrin, mutta mordvalaisten kulttuurista se on kadonnut 1900-luvun aikana.

Lähde:

Holmberg, Uno 1914: Tsheremissien uskonto. WSOY.