Historia

Viron historia on ollut melko monivaiheinen. Asutusta nykyisen Viron alueelle on alkanut ilmestyä viimeisimmän jääkauden päättymisen jälkeen. Kun Viroa asuttaneiden kansojen elinkeinoksi alkoi vakiintua maatalous ja karjahoito n. 1000–500 eaa., myös asutus vakiintui. Ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskumme alun jälkeen Viroon alkoi muodostua myös maakunnallista hallintoa.

Vuosisatojen aikana Viroa ovat hallinneet useat vieraat kansat. Ensin valtaansa pyrkivät vahvistamaan venäläiset, sitten Viron eteläosiin hyökkäsivät saksalaiset ja pohjoisosiin tanskalaiset. Virolaiset kapinoivat vieraita hallitsijoita vastaan useasti mutta huonoin tuloksin. Saksalaiset hallitsivatkin Viroa aina 1500-luvulle asti muodostamassaan sääty-yhteiskunnassa, joka jäi jossain määrin voimaan myös saksalaisten valtakauden päätyttyä.

Saksalaisten jälkeen Viroa yrittivät vallata niin venäläiset, tanskalaiset, ruotsalaiset kuin puolalaisetkin. Useiden taisteluiden ja rauhansopimusten jälkeen Viro päätyi lopulta Ruotsin vallan alle. Ruotsin vallan aikana virolaista kansanopetusta kehitettiin ja Tarttoon perustettiin yliopisto. Vaikka Virossa vieläkin puhutaan tästä ajasta “vanhana hyvänä Ruotsin aikana”, oli etenkin Ruotsin vallan loppuaika vaikeaa. Nälänhädän, tautien ja sotien seurauksena Viron asukasmäärä laski tuona aikana huomattavasti.

Ruotsin vallan aika päättyi suureen Pohjan sotaan, ja Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi luovutti Viron Venäjälle, mutta käytännössä saksalainen aateli sai edelleen säilyttää valtansa, saksan kieli pysyi virallisena kielenä ja luterilaisuus virallisena uskontona. Virolaiset talonpojat olivat edelleen maaorjan asemassa, ja lopullisesti maaorjuudesta luovuttiin vuosina 1816 ja 1819 säädettyjen talonpoikaislakien myötä.

Ensimmäinen maailmansota ja Venäjällä tapahtuneet vallankumoukset saivat aikaan sen, että vuonna 1917 Virolle myönnettiin itsehallinto. Sodan aikana Saksa ryhtyi miehittämään Viroa, joka julistautui itsenäiseksi 24.2.1918, mutta itsenäistyminen jäi tuossa vaiheessa toteutumatta. Viro itsenäistyi lopulta ns. vapaussodan päättyessä helmikuussa 1920 Tarton rauhaan.

Viro ehti rakentaa itsenäistä tasavaltaansa ja kaikkia sen hallinto- ja toimielimiä vain vajaan kahdenkymmenen vuoden ajan toisen maailmansodan alkamiseen saakka. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto sekä miehitti Baltiaa että sopi Viron kanssa sotilasyhteistyöstä. Sodan moninaisten vaiheitten jälkeen Viro liitettiin osaksi Neuvostoliittoa, josta se erkani ja itsenäistyi uudelleen vasta vuonna 1991.