Võrolaiset ja Vana-Võromaa
Ihminen
Võron kielellä võron kieltä puhuva ihminen on võrokõnõ. Jos sitä ruvetaan taivuttamaan, niin vartalo muuttuu muotoon: võrokõsõ-. Vaikka kuinka haluaisimme suosia suomenkin kielessä ihmisten itsensä ko. alueella käyttämiä termejä, niin võrokõsõjen tai võrokõsõille jne. tuntuvat suomen kielellä kovin vierailta ja kankeilta. Koska Võrun kaupungin ja alueen ihmisten historia liittyvät alusta alkaen tiivisti yhteen, niin suosittelisin seuraavia termejä käytettäväksi suomen kielessä:
Võru – kaupunki Kaakkois-Virossa
võrulainen – Võrun kaupungin asukas
Vana-Võromaa, Vanha Võromaa – vuonna 1783 perustettu ”venäläinen” hallinnollinen yksikkö kreis eli maakunta, kattaa suunnilleen saman alueen kuin Viron nykyiset maakunnat Põlvamaa ja Võrumaa + pienen osa Valgamaata.
võrolainen – ihminen, joka asuu Vana-Võromaan alueella, ihminen, jonka sukujuuret ovat Vanhalla Võromaalla ja/tai ihminen, joka puhuu võron kieltä, tuntee identiteetiltä olevansa võrolainen.
Alue
Vana-Võromaa
Tsaaritar Katariina II:n uudisti Venäjän valtakunnan aluehallintoa ja Liivinmaan alueella perustettiin neljä uutta maakuntaa (kreis) ja niihin kaupunkejakin. Võrun kaupunki perustettiin kenraalikuvernööri George Brownin käskyllä entisen Werrohofin kartanon maille 21.8.1784. Nimi Werro (saksaa), Võru (viroa), Võro (võrua) saatiin siis kartanon nimestä, joka taasen tulee Võrun kaupungin alueella virtaavasta kovasti mutkittelevasta Korelin purosta, jonka vanha nimi oli Võro-puro. Ja võro-/võru-sana? Mahdollisesti kyseisen puron syvemmistä paikoista ja alun perin puroveden äänestä.
Kieli
Vuoden 2021 Viron väestölaskennan mukaan lähes 100 000 (täsmällisemmin 99 560) Viron asukasta ilmoitti osaavansa võron kieltä. (Tosin Võron instituutin tutkijoiden mukaan ihmiset liioittelevat kielitaitoaan eikä võron kielen puhujia ole suinkaan näin paljon, vaan vain 50% tai vähemmänkin tuosta sadasta tuhannesta todella osaa kunnolla võroa. Joku syy heillä on kuitenkin ilmoittaa tuo asia väestölaskennassa…) Lukumäärä tarkoittaa sitä, että suomen ja viron jälkeen on võro puhujamäärältään selvästi kolmanneksi suurin itämerensuomalainen kieli eikä koko maailmaakin tarkasteltuna kuuluu pienten kielten ryhmään. Merkittävä osa võroa taitavista ihmisistä ei kuitenkaan asu Vana-Võromaalla, vaan muualla ympäri Viroa. Ja pelättävissä on, että kielen taitajien lukumäärä alkaa pian laskea, sillä lapsille kieltä ei opeteta kuin hyvin harvoissa kodeissa ja kouluissakin aivan liian vähän tai ei lainkaan.
Kielen opetus
Vuonna 1998, jolloin võron kielen opetus oli vasta alussa, kyselyn vastaajista jopa 85% kannatti kielen opettamista koulussa. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan enää vain 25% võrolaisista kannatti kielen käyttöä koulussa kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Samassa tutkimuksessa 10% mulgeista katsoi, että mulgia pitäisi käyttää kouluopetuksessa ja 14% saarenmaalaisista katsoi, että Saarenmaan murretta/kieltä pitäisi käyttää Saarenmaan kouluissa opetuskielenä.
Toisaalta Viron väestölaskennassa siis selvästi entistä useampi on ilmoittanut osaavansa (kuinka hyvin?) võron kieltä.
Vanhan Võromaan lastenpäiväkodeissa vuonna 2022 opetettiin võron kieltä yhteensä 16 päiväkotiryhmässä, joissa oli yhteensä 300 lasta. Niissä võron kieltä ja kulttuuria opetti 50 opettajaa tai muuta työntekijää. Võroa opetettiin ja opetetaan yhä yksi kerta viikossa. Sen lisäksi osassa päiväkodeista opetetaan pikkulapsille võronkielisiä lauluja, vaikkei muuta võron opetusta olekaan.
Võron kielen ja kulttuurin opetusta oli 2022–2023 kymmenessä koulussa, opetusryhmiä oli yhteensä 30 kpl ja opettajia noin 15. Yleensä võroa opetettiin äidinkielen tunneilla, mutta kouluissa on kokeiltu myös muiden aineiden opetusta võron kielellä. Yhteensä võron kieltä ja kulttuuria opiskeli lukuvuonna 2022–2023 Vanhan Võromaan kouluissa vain 230 oppilasta. Seuraavissa kuudessa koulussa opetettiin useammilla eri luokilla: Põlvan koulu, Põlvan Jakobin koulu, Haanjan koulu, Mõnisten koulu, Harglan koulu ja Lüllemäen koulu. Lisäksi vielä seuraavissa kouluissa opetettiin võron kieltä ja kulttuuria: Vilusten, Osulan, Parksepan, Varstun ja Tilsin koulut.
Võron kielen alkeiskursseja on pidetty viime vuosina mm. Võron instituutissa, Vastseliinan kansantalolla sekä Tallinnan kansalaisopistossa. Tallinna Võro Selts -seura on jo vuosikausia järjestänyt võron kielen kielikahvilatoimintaa. Nykyisin kerran kuukaudessa joka kuun 3. torstaina Tallinnan kaupunginkirjaston Kadriorgin sivukirjastossa.
Yliopistotasolla võron kieltä, kirjallisuutta ja muutakin (mm. historiaa, perinnekulttuuria) opetetaan Tarton yliopistossa (Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskus) ja hieman myös Viljandin Kulttuuriakatemiassa.
Võron kielen viikko
Joka vuosi marraskuun alussa, ensimmäisellä täyspitkällä viikolla.
Võro keele iistkõnõlõja
Marraskuun alussa 2021 Võron kielen viikon alussa valittiin ensimmäinen võro keele iistkõnõlõja eli ”võron kielen puolestapuhuja”. Ensimmäinen iistkõnõlõja oli ministeri Oti Anneli eli Anneli Ott. Siitä alkaen on 2–3 kuukauden välein valittu uusi henkilö, joka on sen kuukauden aikana pyrkinyt edistämään võron kielen käyttöä ja tunnetuksi tekemistä käyttämällä omassa toiminnassaan mahdollisimman paljon võron kieltä. Järjestyksessä toinen iistkõnõlõja oli kansanedustaja Ivari Padar joulukuussa 2021. Ohessa hänen toinen võronkielinen puheenvuoronsa Viron parlamentissa joulukuussa 2021:
Kulttuuri
Vunki mano!
Vuonna 2018 järjestettiin võrolaisten ensimmäiset ajatushautomo-tyyppiset loometalgud eli võroksi mõttõtalossõq Vastsliinassa. Siitä alkaen on joka syksy kokoonnuttu jossakin päin Vanhaa Võromaata ja yhdessä mietitty ja pohdiskeltu, miten voitaisiin edistää paikallista elämää ja paikallisten ihmisten elämää. Jo ensimmäisellä kerralla oli paikalla lähes 100 aktiivista võrolaista.
Toisesta kokoontumisesta alkaen on käytetty slogania: Vunki mano! eli ”Lisää vauhtia/energiaa”. Ja useita hyviä ideoita ja hankkeita on syntynyt, yhtenä esimerkkinä em. võro keele iistkõnõlõja -toiminta.
Kansallispuvut
Piirretyt kuvat kaikista Vanhan Võromaan kansallispuvuista vanhojen suurpitäjien (vir. kihelkond) mukaan:
Võrolaisten päällysvaate, viroksi pikk-kuub eli võroksi suursärk ja HUOM! myös vyöt
Võrun pärimustantsu festival
Ensimmäinen kansantanssifestivaali järjestettiin Võrun kaupungissa 6.–9.7.1995. Siitä lähtien ovat kansantanssijat ja kansantanssin ystävät koko Virosta ja ympäri maailmaa kokoontuneet Võruun! Korona-pandemian takia jäi kyllä kesä 2020 väliin, mutta heinäkuussa 2025 kokoonnutaan Võruun jo 30. kertaa!!! Ja koko kaupunki keskustan katuja myöten täyttyy kansallispukuisista tai esiintymisasuisista kansantanssijoista ja myös yleisöstä, joka tanssii mukana. vorufolkloor.ee
Uma Pido -laulujuhlat
Virolaiset ovat laulukansaa ja Viron erilaisten laulujuhlien luvattu maa! Siispä on oikeastaan ihme, että ensimmäiset võrolaisten omat laulujuhlat, joissa laulettiin vain võronkielisiä lauluja, pidettiin Võrun kaupungin Kubijan laululavalla vasta 2008. Heti ensimmäinen Uma Pido oli sekä suuri musiikillinen voitto että suuri yleisömenestys. Siitä alkaen on Uma Pido -laulujuhlia järjestetty 2–4 vuoden välein vuorotellen Võrussa ja Põlvassa. Kuudennet ”pidot” järjestettiin Intsikurmun laululavalla Põlvassa heinäkuussa 2024.
Alusta alkaen on laulujuhlia varten tehty uusia kuorolauluja ja järjestetty myös laulujen sävellys-sanoituskilpailuja.
Viime juhlissa kesällä 2024 oli laululavalla yhteensä noin 3 900 esiintyjää, esitettiin 22 võronkielistä laulua, joista 17 oli valmistunut juuri kesän 2024 Uma Pido -laulujuhlia varten.
Harri A. Sundellin kuvia kesän 2024 juhlista löytyy täältä.
Uma Mekk
Uma Mekk eli ”oma maku” on verkosto, joka yhdistää Vanhan Võromaan alueella toimivia pientuottajia ja perheyrityksiä. Päämääränä on se, että paikallinen ruoka ja elintarvikkeet olisivat kunniassa ja kaikilla olisi mahdollisuus hankkia niitä.
Tällä hetkellä Uma Mekk -verkostoon kuuluu 75 tuottajaa eripuolilta Vanhaa Võromaata. He tuottavat/valmistavat yhteensä 426 eri elintarviketta ja/tai ruokaa ja juomaa.
Aidon Vanhalla Võromaalla valmistetun elintarvikkeen tai ruoan tunnistaa näyttävästä Uma Mekk -logosta.
Uma Puut
Uma Puut eli ”Oma puoti” on Võron instituutin verkkokauppa, jonka kautta voi tilata/ostaa aitoja võrolaisia tuotteita: Uma Mekk -elintarvikkeita, võronkielisiä kirjoja ja muita painotuotteita, CD- ja DVD-levyjä, matkamuistoja ja lahjaesineitä, kansallispukuja, vaatteita, tekstiilejä ja jalkineita sekä leluja ja vielä paljon muutakin Võromaalta.
Savvusann
Tärkeä osa Võro Selts -seuran ja muidenkin aktiivisten võrolaisten toimintaa on keskittynyt võrolaisen (tai laajemmin kaakkoisvirolaisen) savusauna (võroksi savvusann) -perinteen ylläpitämiseen, tutkimukseen, elvyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Vuonna 2015 Eda Veerojan ja muiden kaakkoisvirolaisten savusauna-aktivistien toiminta sai ansaitsemansa tunnustuksen: Võromaan savusaunaperinne hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
ich.unesco.org/en/RL/smoke-sauna-tradition-in-vromaa-00951
savvusann.ee-sivustolta löytyy võroksi, viroksi ja myös englanniksi monenlaista tietoa: mikä on savusauna, miten siellä toimitaan ja käyttäydytään, erilaisia savusaunaan liittyviä uskomuksia, tapoja ja toivotuksia. Kerrotaan myös erilaisista vihdoista/vastoista ja vihtomisesta, savulihan valmistamisesta saunassa, mutta myös savusaunan rakentamisesta ja lämmittämisestä. Löytyy tietoa – myös suomeksi – mistä Vanhalta Võromaalta löytyy kylpemiseen savusaunoja, sekä matkailuyrittäjiltä että museoista. Ja vielä paljon muuta, mm. savusaunasinfoniasta ja savusaunanäyttelystä yms.
Vuonna 2012 ilmestyi Epp Margan kaunis ja hieno võronkielinen Mi uma savvusann-kirja.
Ja tammikuusta 2023 alkaen Anna Hintsin tunteellinen ja aito Savvusanna sõsarad -dokumenttielokuva niittää mainetta ympäri maailmaa. Elokuvan traileri:
Musiikki
Mari Kalkun
Mari Kalkun (s. 1986) on tunnetuin võrolainen muusikko ja koko Viron kansainvälisesti tunnetuimpia ja menestyneimpiä kevyen musiikin esittäjiä. Mari kuuluu kuuluisaan etelävirolaiseen Kalkun-sukuun. Marin isä oli kirjailija-kyläfilosofi Mati Kalkun ja hänen setiään olivat humoristisia setonkielisä juttuja kirjoittanut Ago Kalkun ja palkittu kääntäjä ja Viron teatteri- ja musiikkimuseon johtaja Kalev Kalkun.
Marin serkku Andreas (Agon poika) Kalkun on tohtorismies, folkloristi ja Viron kirjallisuusmuseon tutkija. Andreas on myös setonkielinen runoilija ja hän laulaa setomiesten lauluja Liinatśuraq-kuorossa, Ütsiotsõ-yhtyeessä ja hän on esittänyt myös barokkiajan lauluja Grupeto-vanhanmusiikinyhtyeessä.
Sekä Kalev, Mati että Mari Kalkun tunnettiin/tunnetaan taitavina võron kielen käyttäjinä, Ago ja Andreas taasen loistavina seton kielen taitajina.
Mari säveltää musiikinsa itse ja useimmiten tekee lauluihinsa itse myös sanat, välillä viroksi, välillä võroksi.
Sata, sata! -laulun video (ja sanat!):
Aapo Ilves
Vanhan Võromaan itäosassa Räpinassa asuva Aapo Ilves (s. 1970) on Viron tunnetuimpia musiikintekijöitä, joka on erityisesti ansioitunut useiden tunnettujen kappaleiden sanoittajana joko viroksi ja välillä myös äidinkielellään võroksi.
Võroksi ja setoksi musiikkia esittäneen Lõkõriq-yhtyeen esittämänä Mu süä kisk -laulu, päälaulusolistit Merca ja Aapo Ilves:
Aapo Ilveksen võroksi sanoittama Viron euroviisulaulu Tii:
Pulga Jaan
Pulga Jaan eli Jaan Pulk (s. 1947) on Varstussa Võromaalla asuva elävä legenda: maanviljelijä, muusikko, laulaja, lauluntekijä, kirjailija ja myös humoristi.
Jaanilla on useita levyjä. Kaikkia niitä yhdistää Jaanin võronkieliset tekstit ja huumori. Osalla levyistä Jaan laulaa ja soittaa, osalla kertoo omia hienoja tarinoitaan.
Levyt:
Pini hind (1998), Aknõ kyigi raamega (2002), Elläv Pulga Jaan (2002), Hoitmise vägi (2004), Murõt ei olõ (yhdessä Aapo Ilveksen ja Jan Rahmanin kanssa, 2006), Letipäälne elu (2013) ja Litsmõtsa tango ja tõsõq lainatu looq (2021).
Pulga Jaan: Litsmõtsa tango:
Pulga Jaan: Aig om minnä:
Ummamuudu
Vuonna 1989 (silloin vielä toisella nimellä) perustettua Ummamuudu-bändiä (võronkielinen nimi tarkoittaa ”Omalla tavalla”) pidetään ensimmäisenä võronkielistä poppia esittäneenä yhtyeenä. Aivan varmasti se on ensimmäinen bändi, joka nousi võronkielisellä laululla Viron hittilistojen kärkeen. Kõnõtraat-laulu, jonka sanat kirjoitti tunnettu võrolainen kirjailija Jan Rahman ylsi syksyllä 1994 Virossa kaikkien listojen kärkeen ja teki Ummamuudu-yhtyeestä joksikin aikaa supersuositun. Yhtye on vielä myöhemminkin tehnyt myös võronkielistä musiikkia. Ummamuudu:
Võrolaisia kirjailijoita
Klassikot
Jaan Räppo
1880 Kasaritsassa Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija ja kääntäjä. Virossa tunnetaan hyvin yksi hänen runonsa ja laulunsa Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja toisen laulun (Katõ ilma veere pääl, 1909) tietävät setot nykyisin Setomaan hymninä.
Haani miis-laulu. Lähde: Uma Pido 2008:
Artur Adson
Artur Adson (1889–1977) oli 1900-luvun alkupuolen tunnetuin võrolainen kirjailija, Sännän kylän suuri poika ja suurimpia võrolaisia lyyrikkoja yhä edelleenkin. Hänellä on laaja runotuotanto.
Runoilija ja näyttelijä Juhan Viiding lukee Artur Adsonin võronkielisen runon Poisikene
Pärlijõgi-runo, lähde: Jutupeatus
Jaan Lattik
Jaan Lattikia (1878–1967) voidaan pitää võrolaisen proosan aloittajana, vaikka hän kirjoittikin pääosin viroksi. Paikallisväriä hänen teksteihinsä tuovat ihmisten ja paikkojen ohella myös Lattikin võrolaisvaikutteinen viron kieli ja lapsille kirjoitettujen juttujen suurimmaksi osaksi võron kielen Karulan murteella kirjoitetut dialogit. Poliitikko ja ministeri Lattik pakeni 1944 Ruotsiin, kuten Artur Adsonkin.
Toisten võrolaisten Uma Pido -laulujuhlien (2010) lapsikuorot lauluvat Jaan Lattikin runoon Olõs mul üts väiku veli tehdyn laulun:
Juhan Jaik
Juhan Jaik (1899–1948) oli Artur Adsonin tapaan kotoisin Sännästä. Jaikin tunnetuin teos on 2-osainen Võrumaa jutud (1924–33), muita hyvin arvonsa säilyttäneitä teoksia ovat mm. Kaarnakivi (1931) ja Tondijutud (1936).
Juhan Jaikin voronkielinen runo Mäki pere
Peeter Lindsaar
Upseerina Virossa kunnostautunut Peeter Lindsaar (1906–1990) ryhtyi kirjailijaksi pakolaisena Australiassa. Varhaisissa lyhytproosakokoelmissa Vana hobune (1950) ja Koduküla (1954) tulee hyvin esiin kirjailijan kotiseutu Vastse-Antsla ja myös paikallinen kielenparsi.
Raimond Kolk
Raimond Kolk (1924–1992) debytoi pakolaisena Ruotsissa vuonna 1946 hienolla võronkielisellä runokokoelmalla Ütsik täht. Vasta 1992 kuollut Kolk ehti nähdä ja kokea paitsi Viron itsenäisyyden palautuksen myös võronkielisen lyriikan uuden nousun (vrt. Kauksi Ülle).
Madis Kõiv
Madis Kõiv (1929–2014) oli koulutukseltaan ja ammatiltaan fyysikko, joka aluksi kirjoitti yhdessä kokeneiden kirjailijoiden kanssa: Hando Runnel, Vaino Vahing ja Aivo Lõhmus. Võronkielisen draamakirjallisuuden klassikko on Kõivin ja Lõhmusin näytelmä Põud ja vihm Põlva kihelkonnan nelätõistkümnendämä aasta suvõl, joka ilmestyi kirjana 1987 ja pääsi teatterilavalle 1993. Kõivista tuli nopeasti 1990-luvun merkittävin virolainen draamakirjailija, tosin vironkielisillä näytelmillään.
Laajan 6-osaisen Studia memoriae -muistelmateossarjan toisen osan Kähri keŕko man Pekril (1999) hän sarjan muista osista poiketen julkaisi kauniilla võron kielellä.
Katkelmia Madis Kõivin muistelmateossarjan võronkielisestä niteestä Kähri keŕko man Pekril
Jaan Kaplinski
Jaan Kaplinski (1941–2021) kirjoitti – erityisesti lyriikkaa – monella eri kielellä, myös äitinsä äidinkielellä võroksi. Võroksi tai eteläviroksi Kaplinski kirjoitti nuoruudessaan ja sitten uudelleen vanhuudessaan. Vuonna 2012 ilmestyi hänen etelävironkielinen runokokoelmansa Taivahe heidet tsirk
Nykykirjailijat
Contra
Contra eli oikealta nimeltään Margus Konnula (s. 1974) tuli tunnetuksi Urvasten runoilevana postiljoonina. Äärimmäisen tuottelias Contra esittää itse eläytyen ja laulaen tai puoliksi laulaen omat humoristiset, mutta samalla usein myös terävän yhteiskuntakriittiset runonsa. Suurin osa niistä on vironkielisiä, mutta Contra tunnetaan ympäri Viroa myös võronkielisenä lyyrikkona. Ja nykyisin sekä Virossa että Latviassa latvialaisen lyriikan kääntäjänä viron kielelle.
Leila Holts
Leila Holts (s. 1981) julkaisi ensimmäisen võronkielisen runokokoelmansa Põimaja kuu all jo 2005, mutta toinen kokoelma Veere päält lauldõn ilmestyi vasta 2016. Holts on myös kääntäjä, kääntänyt mm. virosta englanniksi.
Hänilane
Hänilane eli Mariina Paesalu (s. 1953) julkaisi kyllä jo aiemmin runojaan, mutta vain lehdissä. Hän debytoi vasta 2010 runokokoelmallaan Ma pühäpääväpõlõ mõsi. Myöhemmin Hänilane on osoittautunut varsin tuotteliaaksi ja nimenomaan võronkieliseksi lyyrikoksi ja pikku tarinoiden kirjoittajaksi.
Hänilane lukee tarinoita ja runoja neljännestä võronkielisestä runokokoelmastaan Kibõna ütest rändämisest
Aapo Ilves
Aapo Ilves (s. 1970) tunnetaan Virossa ennen kaikkea hienojen laulutekstien tekijänä, mutta hän kirjoittaa myös kahdella kielellä proosaa (esim. kaksikielinen novelli Tallinnast ära / Talnast är, 2001) ja draamaa, esim. ns. Räpinan trilogia Ööpik Võhandu kaldalt (2002), Wõõbsu palas! (2003) ja Sillapää Ossi kroonika (2004) sekä näytelmä Sanna takah tiigi man (2005). Võronkielistä Aapon lyriikkaa löytyy kokoelmista: Ime kütken tähe poole kist (Eesti murdeluule antoloogia -kokoomateoksessa, 2002), Äitsnemisa aigu (2004) ja yhteiskokoelmassa Viie pääle (runoja + CD; Aapo Ilves, Contra, Olavi Ruitlane, Jan Rahman ja Pulga Jaan, 2005).
Aapo Ilves kertoo, miksi hän puhuu võron kieltä:
Kauksi Ülle
Kauksi Ülle (s.1962) nousi 1980-luvun lopulla voimalla ja vauhdilla võronkielisen lyriikan valtiaaksi: Kesk umma mäke (1987), Hanõ vai luigõ (1989) ja Jyriyy (1991). Võronkielisestä runoilijasta tuli myöhemmin myös taitava prosaisti ja draamakirjailija ja lopulta myös uuden avioliiton ja Setomaan Obinitsaan muuton jälkeen tunnustettu setonkielinenkin lyyrikko ja draamakirjailija, jonka ura jatkuu edelleenkin vahvana.
Triinu Laan
Triinu Laan (ent. Ojar), on 1975 syntynyt viime vuosien menestynein paikallinen lastenkirjailija. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat kaikki kaksikielisiä (viro-võro): Suur must koer. Suur must pini (2007), Vana katkine kass. Vana katskinõ kass (2016) ja Krutskiline tita. Päähäkääntäv tita (2019). Uusimmat kirjat Luukere Juhani juhtumised (2020) ja Poiss ja papa ovat vironkielisiä.
Milvi Panga
Milvi Panga (s. 1945) on julkaissut yhdeksän lastenrunokoelmaa, joista yksi Läämi kaemi! (2005) on võronkielinen. Hän on ollut mukana tekemässä myös useita lastenlaulukirjoja ja muita yhteisjulkaisuja.
Milvi Pangan võronkielisten runojen Sadu lask laulu -äänikokoelma
Pulga Jaan
Pulga Jaan eli Jaan Pulk (s. 1947) on varstulainen maanviljelijä, võroaktivisti, humoristi, lauluntekijä ja -esittäjä. Jaan on julkaissut useita CD-levyjä (vrt. muusikot)
Jan Rahman
Jan Rahman (s. 1975) on monessa mukana: päätoimittaja (Uma leht), runoilija, sanoittaja ja võroaktivisti ja -vaikuttaja. Runoilijana hän on julkaissut kaksi kokoelmaa: Vasõst vaśk (1997) ja yhdessä Heli Laaksosen kanssa kaksikielisen kokoelman Maapuu päiv (2000). Lisäksi vielä yhteiskokoelma Viie pääle (runoja + CD) yhdessä neljän muun võrolaisen runoilijan kanssa: Aapo Ilves, Contra, Olavi Ruitlane ja Pulga Jaan, 2005. Lisäksi 2005 ilmestyi myös lastenkirja Vävvä.
Rahmanin tunnetuin runoteksti on epäilemättä Ummamuudu-yhtyeen tunnetuksi laulama Kõnõtraat-superhitti.
Rahman on kirjoittanut myös draamaa: Sõit on jo vuodelta 2006, mutta tunnetumpi hän on varmaankin võronkielisen Tagamõtsa-televisiosarjan (2011–2012) käsikirjoittajana.
Jan Rahman on ollut võronkielisen Uma Leht -lehden päätoimittajana vuodesta 2000 lähtien ja Võro Seltsin puheenjohtajana 2001–2007.
Päätoimittaja, runoilija, sanoittaja ja vaikuttaja Jan Rahmanin artikkeli Võrokõisi varandus
Olavi Ruitlane
Olavi Ruitlane (s. 1969) on monipuolinen kirjailija. Hän on kirjoittanut lyriikkaa, proosaa ja draamaa. Ja kirjoittaa sekä viroksi että võroksi. Esikoisteos oli runokokoelma Inemise sisu (1998), missä oli sekä võron- että vironkielisiä runoja. Romaanissa Kroonu (2005) käytetään osaksi võron kieltä. Ruitlasen tunnetuimmat teokset ovat romaanit Naine (2009), joka ilmestyi suomeksi (Nainen) Hannu Oittisen suomentama jo samana vuonna ja vuonna 2015 ilmestynyt romaani Vee peal, josta on tullut kuuluisin Võrun kaupunkia kuvaava taideteos, varsinkin sen jälkeen, kun sen samanniminen Peeter Simmin ohjaama filmatisointi valmistui vuonna 2020.
Olavi Ruitlasen võronkielinen runo Mu kodo
Evar Saar
Evar Saar (s. 1969) on luomumaanviljelijä, kielitieteilijä, nimistöntutkija, tunnettu võroaktivisti ja myös runoilija. Hän on julkaissut kaksi võronkielistä runokokoelmaa: Kõnõla mõtsan mädänü puuga (2014) ja Tsirgukiil. Luulõtuisi aastist 2014–2024 (2024).
Kaunokirjallisuudesta
Kirjallisuudentutkija (Tarton yliopisto) Mart Velskerin hyvä vironkielinen Võro kirjanduse kujunemislugu eli tavallaan võrolaisen kirjallisuuden lyhyt historia ilmestyi e-kirjana 2021
Võro kirändüse kodoleht
internetjulkaisu ”võron” kirjallisuuden koti. Võron kielellä.
Kaksi võron kielen lukemistoa kouluja ja muitakin varten:
Võrokiilne lugõmik Lugõmise-raamat koolilatsilõ ja suurilõ, kost või lukõq rahvaluulõst, kunst́kirändüsest, ao- ja luuduluust. II parandõt ja tävvendet trükk. Toim. Marju Kõivupuu, Jüvä Sullõv. Võro Instituut́, 1995 (1996).
Võrokõstõ lugõmiseraamat. Võrokiilne lugõmise-raamat koolilatsilõ ja suurilõ, kost või lukõ rahvaluulõst, kirändüsest, ao- ja loodusluust. Koolibri, 1993
Media
Uma leht
Võronkielinen lehti, joka ilmestyy joka toinen viikko. Lehden päätoimittaja on Jan Rahman. Myös netissä. Ilmestyy jo vuodesta 2000 alkaen.
Võronkieliset uutiset ERR
Vikerraadio, torstaisin klo 18.45, uusintana 22.15. Ohjelmien toimittaja on Ülle Harju ja niitä voi kuunnella myös nauhoitteina.
vikerraadio.err.ee/1609515995/vorukeelsed-uudised
Võronkielinen Tagamõtsa-televisiosarja
Molemmat kaksi kautta katsottavissa ETV:n Jupiter-palvelussa
Võronkieliset animaatiosarjat
Televisiokanavalla Kidzone Mini EE on keväästä 2020 alkaen digitelevisiossa voinut valita aluksi Põrsas Peppa -animaatiosarjan ja nykyisin myös Thomas ja sõbrad ja Blinky Bill -sarjojen ääniraidaksi võron kielen.
Täheke
Tärkeimmästä virolaisesta Täheke-lastenlehdestä on julkaistu vuodesta 2005 alkaen joka vuosi yksi võronkielinen numero, poikkeuksena vuodet 2016, 2019, 2021 ja 2022.
www.facebook.com/watch/?v=855571001706156
Helüait-podcastit
Helüait on loistava paikka kuunnella võron (ja vähän myös seton, mulgin, tarton ja kodaveren) kieltä. Ääninäyttelijät, kirjailijat, tutkijat ja aktivistit lukevat lastenkirjallisuutta, lyriikkaa, proosaa, mielipide- ja tiedejuttuja ja myös ajankohtaisia tekstejä. Sekä nykykirjailijoiden että klassikoiden tekstejä.
Hupia ja apua kielen opiskeluuun. Ja materiaalia tulee koko ajan lisää. Ja upeasti materiaalista suuri osa on kohdistettu lapsille ja kaikille lastenkirjallisuuden ystäville! Võron instituutin toimintaa.
Võronkielinen Wikipedia eli Vikipeediä
Organisaatiot
Võro instituut
Võron instituutti perustettiin 1995. Tiede- ja kulttuuri-instituutti toimii Viron kulttuuriministeriön alaisuudessa ja valtion rahoituksella.
Instituuttia johtaa nykyisin Ivari Padar. Instituutin tiede- ja kehitysosastolla työskentelee 12 henkilöä ja museo-osastom neljässä museossa yhteensä 20 henkilöä.
Instituutin alaisuudessa toimivat seuraavat museot:
Dr. Fr. R. Kreutzwaldi Memoriaalmuuseum
Võrun kaupungissa
Mõniste Talurahvamuuseum
Mõnisten kylässä
Karilatsi Vabaõhumuuseum
Karilatsin kylässä
Vana-Võromaa Kultuurikoda
Võrun kaupungissa
Võro Selts
Võro Selts VKKF perustettiin 1988. Seura vastaa kahden tärkeän tapahtuman järjestelyistä: Kaika Suvõülikuul eli võrolaisten kesäyliopisto järjestetään joka kesä yhtenä viikonloppuna kiertävänä eri puolilla Vanhaa Võromaata jo vuodesta 1989 alkaen ja võrolaisten omat suuret laulujuhlat Uma Pido vuodesta 2008 alkaen muutaman vuoden välein vuorotellen Võrussa ja Põlvassa niin, että kesällä 2024 järjestettiin Uma Pido jo kuudetta kertaa. Kummassakin tapahtumassa puhutaan ja lauletaan vain võron kielellä.
Vuodesta 1989 alkaen Võro Selts julkaisee võron-setonkielistä Võro-Seto tähtraamat -kalenteria/almanakkaa, jossa on paljon myös artikkeleita ja kaunokirjallisuuttakin.
Talina Võro Selts
Tallinnan võrolaisten seura eli Talina Võro Selts on perustettu keväällä 1990 eli Viron laulavan vallankumouksen vuosina. Eikä ihme, sillä Viron uusimman vuoden 2021 väestölaskennan mukaan Tallinnassa asuu yli 11 000 võrolaista tai võron kieltä taitavaa ihmistä eli Tallinna on ilman muuta maailman suurin võrolaisten keskus.
Seura järjestää neljä kertaa vuodessa suuren yleiskokouksen Tallinnassa Sakalan kulttuurikeskuksessa, mutta sen lisäksi seuralla on: uma näpotüütsõõr, tiatritrupp, lauluansambli. Ütitselt käüdäs võro keele kirändüsligun kohvitarõn Kadrioro raamadukogon eli on oma käsityöpiiri Nopõnäpo, teatteriryhmä Tungõl ja kansanmusiikkiyhtye Liiso ja Kadriorgin sivukirjastossa kokoonnutaan säännöllisesti keskustelemaan võron kielellä kirjallisuudesta vähän kahviakin juoden.
Võrumaa Sõprade Selts
Võrumaa Sõprade Selts eli ”Võromaan Ystävien seura”.
Võru Ideekoda
Võrun kaupungin keskustaan syksyllä 2023 perustetussa ”Võrun ideakodassa” toimii mm. alueen käsityöläisiä yhdistävä Vana Võromaa Käsitüü -yhdistys ja Võrun nuorten innovaatiokeskus HUUB.
Lukusuositus
