Muhu ja muhulaiset

Alue

• Muhu tai myös Muhumaa, suomeksi Muhu
• Muhu saar, suomeksi Muhun saari
• Muhu vald, suomeksi Muhun kunta

Muhun saari on Viron kolmanneksi suurin, pinta-alaltaan 198 km2. Muhun kuntaan kuuluu Muhun saaren lisäksi useita pienempiä saaria, joista suurimmat ovat Kessulaid, Suurlaid, Viirelaid ja Võilaid. Kunnan kokonaispinta-ala on 206 km2. Hassulla tavalla – osin historiallista syistä – kuitenkaan yksi näistä Muhun pääsaarta ympäröivistä pienistä saarista ei kuulu Muhun kuntaan, vaan Saarenmaan kuntaan. Kyse on Kõinastun saaresta.

Ihmiset

muhulane, monikko muhulased, suomeksi muhulainen, muhulaiset

Perusteos:

Kieli

paikalliset: muhu kiel, suomeksi muhun kieli tai muhun murre

Muhulaisille oma kielimuoto on kiel eli ”kieli”, vaikka he ovatkin hyvin tietoisia siitä, että kyseessä on viron kielen pohjoisviron saarten murreryhmään ja sen Muhun alaryhmään kuuluva paikallismurre. Lähes kaikista saarenmaalaisista muhulaiset erottaa se, että he ”osaavat” ääntää viron yleiskielen õ:n, toisin kuin (melkein kaikki) Saarenmaan asukkaat. Toisaalta Muhu sijaitsee Saarenmaan ja mantereen välissä eli vaikutteita kielimuotoon on tullut sekä idästä että lännestä. Muhun kielimuodossa on paljon omaa fraseologiassa ja sanastossa sekä syntaksissa. Valitettavasti aitoa puhdasta muhua puhuvat enää vain vanhimmat muhulaiset. Toisaalta sen jälkeen, kun julkaistiin 2011 pieni internet-sanasto ovat monet nuoremmat muhulaiset ja muulla kuin Muhussa asuvat muhulaiset juuret omaavat ihmiset ryhtyneet käyttämään puheessaan ”muhulaisuuksia”, esim. sanoja kena, neh ja munuke, sillä oma kieli on selvästikin yksi muhulaisen identiteetin oleellinen osa yhä nykyäänkin.

Vuodesta 2008 lähtien on järjestetty Muhussa murrekilpailuita. Hankkeen aloitti Muhun museo ja kaikkia kilpailutöitä säilytetäänkin museossa. Kilpailujen tulosten pohjalta luotiin Pieni muhu-viro-sanakirja: LINKKI muhu.rehepapp.com/murre/index.php/Kategooria:Sõnad

Esimerkkejä

• atu ”tyhmä, yksinkertainen”
• siit ep sua änam eetsi/ietsi ega takatsi ”tästä ei pääse enää ei eteen- eikä taaksepäin”
• hundisau ”sinisavi”
• illu ”hyvin, erittäin”
• juru ”itsepäinen”, vrt. juro
• kiarib ”käy” (esim. olut)
• kui sa ep tiä ”jollet tiedä”
• kuirt ”vyö”
• lisna ”ylimääräinen, liika-”
• munuke ”hyvä, herttainen, kunnon…”
• nipsis ”kaunis, sievä”
• nänn ”isoäiti!
• olli ”oli”
• oss ”liha”
• paergus sii viel ühtegid pitkemat juttu ülal ep ole ”Nyt täällä ei ole vielä yhtäkään pidempää juttua”
• pump ”kalanmäti”
• raun ”kivikasa, kiviraunio”
• seike ”sellainen”
• tüdrikumi ”tytöt, neitoset”, vrt. viron kirjakieli: tüdrukuid

Aikaisemmin muhulaiset puhuivat hyvin hitaasti ja rauhallisesti. Muhu kieli oli leveätä ja pyöreää. Vanhassa muhun kielessä oli η-äänne, kuten suomessakin. Neuvostokaudella koulun ja opettajien painostuksen tuloksena lasten ja nuorten kieli alkoi muuttua, puheen tempo nopeutui ja η-äänne katosi.

Vielä näyte muhun kielestä: Sii oo nüid nähe änamalt jäolt kõik nie sõnad, mis Muhu murde võistluse sõnaroamatu jäoks soadeti. Äga muhulased paljast nii vähede sõnadega läbi es aan ega'p aa paergustkid, nõnna et kellel tuleb miele mõni tulisema tarbiline sõna, mida paergus selle lehe pial nähe põle, siis paneme aga juure. ”Tässä on nyt näkyvissä suurin osa kaikista niistä sanoista, joita muhun murrekilpailussa lähetettiin sanakirjaa varten. Mutta eivät muhulaiset ennen pärjänneet niin vähäisillä sanoilla, eivätkä pärjää nykyäänkään, niin että jos jollakulla tulee mieleen hyvin tarpeellinen sana, jota vielä ei näy tällä sivulla, niin lisäämme sen.”

Kulttuuri(perintö)

Viron omaan kulttuuriperintöluetteloon on Muhusta otettu mukaan neljä asiaa tai kohdetta. Yksi niistä on kielimuoto, vrt. edellä.

Muut kolme ovat perinteiden rantakalastus, Muhun perinneruoka hapurokk ja sen valmistaminen sekä muhulaisten naisten (kansallispuvun) jalkineiden susside eli pättide valmistaminen ja käyttö.

Perinteinen rantakalastus on valitettavasti Muhussa täysin häipymässä. Enää ei kalasteta perinteiseen tapaan – mm. merrat ja nuotat – eikä tietotaito siirry luonnolliseen tapaan seuraavalle sukupolvelle. Muhussa on vain pari ammattikalastajaa eikä nuoria kalastajia ole tulossa.

Ruoka

Apurokk

Hapurokk eli apurokk (vrt. hernerokka) on perinteinen Muhulle ja myös Kihnulle tyypillinen ruokalaji, jonka valmistus ja syöminen oli hiipumassa, mutta jota nyt kummallakin saarella ollaan elvyttämässä.

Muhulainen apurokk eli tuhlirokk valmistettiin pääosin perunasta, johon lisättiin hieman joko ruis- tai vehnäjauhoja. Reseptejä oli useita erilaisia.

Yksi resepti: Perunat ja jauhot saavat hapantua piimän/kefiirin kanssa 12-18 tuntia, sitten seos siivilöidään ja keitetään. Keittämisen loppuvaiheessa lisätään sokeria oman maun mukaan. Sitten rokan annetaan jäähtyä. Ruoka syödään kylmänä maidon kera. Nykyisin rokkaa makeutetaan eri tavoin, mutta ennen vanhaan niin ei tehty. Nykykokkien ohjeissa voidaan jättää pois esim. pääraaka-aine peruna, lisätä runsaasti sokeria, vaahterasiirappia, vaniljasokeria, vaahtokermaa, rusinoita jne. jne.

Muhussa on kausituotteina tehty myös omenarokkaa ja raparperirokkaa.

LINKKI

Muhun leipä

Todennäköisesti tunnetuin muhulainen elintarvike ei suinkaan ole apurokk, vaan muhulainen leipä. Sen todistaa mm. se, että muhulaisia leipomotuotteita valmistava Muhu pagarid -ketju on laajentunut Muhusta muualle Viroon, Kuressaareen, Tarttoon ja Tallinnaan (3 kpl). Ketjun perusvalikoimassa on kahdeksan erilaista ruisleipää, neljä vaaleaa leipää, kolme jälkiruokaleipää, viisi ruisleipäpohjaista ns. pitsileipää ja kaksi hapankorpputyppistä tuotetta sekä 18 makeaa muffini-kakkutuotetta.

Muhu pagarid -ketju

Muita tyypillisiä muhulaisia ruokia ovat kirjailija Katrin Pautsin mukaan mm. killatuhlid ja podi. Ja tietenkin monet kalaruoat.

Käsityöt ja kansallispuvut

Muhu pätid

Muhu pätid eli sussid ovat kurpposten tapaisia, pohjaamattomia naisten tossuja. Muhussa myös jalkineet, kuten kaikki naisten asusteiden osat, ovat kauniisti koristeltuja. Päältä Muhu pätid ovat mustia, mutta ne on käsin kirjailtu värillisillä langoilla. Perinteiset koristekuviot ovat unikko (punainen), ruiskukka (sininen) ja päivänkakkara (valko-keltainen), mutta muitakin kukkia, viljantähkiä jne. esiintyy koristekuvioissa. Materiaalina villalanka.

Muhu pätid ovat hyvin suosittuja tuliaisia ja matkamuistoja. Niitä valmistaa Muhussa useampikin tekijä.

Nykyisin valmistetaan myös kovasti ulkonäöltään muhu pätid -tossuja muistuttavia kalosseja.

Muhulaiset kansallispuvut, erityisesti naisten omat, ovat Viron tunnetuimpia ja suosituimpia. Ne ovat hyvin kauniita ja värikkäitä ja siksi niitä käyttävät monet naiskuorot ja kansantanssiryhmät, joilla ei ole mitään tekemistä Muhun kanssa.

Naisten hameet ovat kirkkaan keltaisia tai oransseja ja oransseja ovat myös miesten villapaidat tai -liivit. Tarinan mukaan keltainen hameen väri syntyi vahingossa, kun eräs muhulaisnainen oli värjäämässä hamekangasta punaiseksi, mutta jotakin meni pieleen ja kankaasta tuli sitruunankeltainen. Nainen teki kuitenkin kankaasta hameen ja meni se yllään sunnuntaina kirkkoon. Tarinan mukaan seuraavana sunnuntaina kirkossa oli jo noin tusinalla naisella yllään keltaiset hameet.

Myös sukat, käsineet ja päähineet ovat Muhussa värikkäitä ja kauniisti koristeltuja. Tyypillinen koriste muhulaisissa tekstiileissä jne on maagisena pidetty muhu mänd -koristekuvio eli kannuksenpyörä eli pykäläristi. Se on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio, joka on ikivanha mm. suomalais-ugrilaisten kansojen käyttämä koriste, jolla on uskottu olevan myös esim. suojelevia vaikutuksia.

Myös muhulaisten miesten vaatteet ovat värikkäitä. Villapaidoissa, -liiveissä ja pienissä -myssyissä vallitsevia ovat oranssit ja ruskeat värit.

Instituutiot ja organisaatiot

Muhun kunta

www.muhu.ee

Muhu info ja Visit Muhu

www.muhu.info

Muhun museo

Koguvan kylä
(+372) 45 48885
www.muhumuuseum.ee
www.muhumuuseum.ee/en

avoinna 15.5.–1.9. joka päivä klo 10–19, talvikaudella ke–su klo 10–17

Koko Koguvan kylä on arvokas suojelukohde, jossa ovat säilyneet saarten kylille tyypilliset pihapiirit, komeat kiviaidat ja kolmionmuotoiset tienristeysaukiot. Koguvan kylän vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta, suurin osa rakennuskannasta on vuosilta 1880–1930. Koguvan kylän asukkaat olivat vapaita talonpoikia ja kalastajia, ja siksi kylän monet kauniisti koristellut kivirakennukset ovat komeampia kuin muissa vastaavissa kylissä.

Museo perustettiin 1973, tosin ensimmäinen näyttely Juhan Smuulin kotitalossa oli jo 1971. Nimeksi muutettiin Muhu Muuseum vuonna 1990.

Museon virtuaalinäyttelyt

Muhu Pärandikool

parandikool.ee

Vuonna 2011 perustettiin MTÜ Muhu Kess, joka vuonna 2016 muutti nimekseen MTÜ Muhu Pärandikool, jonka voisi suomentaa esimerkiksi Muhun perinnekouluksi tai kansanperinnekouluksi. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen (= MTÜ) tavoitteita ja päämääriä ovat Muhun/muhulaisen perinnekulttuurin, kielen, arkkitehtuurin, taiteen, perinteisten tapojen ja luonnon/ympäristön arvostuksen lisääminen, suojeleminen ja edistäminen. Tavoitteisiin kuuluu myös maailman kulttuurin esittely saarella ja toisaalta Muhun perinnekulttuurin esittely Muhussa ja muulla.

Muhu Pärandikool järjestää näyttelyitä, työtupia ja koulutuksia, tapahtumia, opintomatkoja, talkoita jne. ja julkaisee erilaisia painotuotteita,

Muhun perinnekoulu toimii Muhun kirkon vieressä vanhassa Muhun pappilassa. Yhdistyksen kantavia voimia ovat mm. kirjallisuuden tutkija, entinen Muhun museon johtaja ja entinen Muhun kunnanhallituksen puheenjohtaja Kadri Tüür ja Irena Tarvis, joka tunnetaan myös mm. Vikerraadion muhunkielisten uutisten toimittajana.

Muhu Käsitööselts / Käsityöseura Oad ja Eed

www.oadeed.ee

Muhu Käsitööselts Oad ja Eed perustettiin 1996 ja nykyisin yhdistykseen kuuluu 23 jäsentä. Yhdistyksellä oma kauppa Muhussa Liivan kylässä, Puodissa myydään yhdistyksen jäsenten valmistamia aitoja muhulaisia käsitöitä kesäisin joka päivä klo 10–17.

Väinamere Uisk -perinnelaiva                  

Kuivastun satama

www.uisk.ee
www.muhu.info/purjelaev-moonland
info@uisk.ee
(+372) 5345 2022

Virossa on viime vuosina ryhdytty aktiivisesti tutkimaan vanhoja perinnealuksia ja rakentamaan niistä mahdollisimman aitoja kopioita/versioita perinteisiä menetelmiä käyttäen. Muhun ja Saarenmaan välisessä salmessa käytettiin aikoinaan nopeita yksimastoisia purjeveneitä, jotka tunnettiin nimellä uisk. Purjeena oli kahvelipurje eli haarukkapurje. Suomessakin on aikoinaan käytetty sanaa uisko, jonka merkitys wikipedian mukaan on ”vanha purjeellisen ja soudettavan veneen nimitys. Se on kevytrakenteinen ja laitalautoja on useampi. Sitä voitiin vetää kannasten yli.” Sana uisk tai vanhemmassa muodossa huisk on tarkoittanut viron kielen murteissa käärmettä. Uisk-tyyppisiä aluksia on käytetty Muhun ja Saarenmaan välisessä liikenteessä ehkä jopa jo lähes 1000 vuotta sitten.

Muhulaiset rakensivat talkootyönä 2010–2013 esi-isiensä puisen purjealuksen kopion. Aluksen nimi on Moonland, vanhan Muhua tarkoittaneen sanan Moon mukaan. Edellinen eli viimeinen uisk-tyyppinen laiva, nimeltään Maria rakennettiin vuonna 1910.

Myös seura MTÜ Väinamere uisk on olemassa.

Muhu Brand

Erilaisten Muhussa valmistettujen tavaroiden ja tuotteiden internet-kauppa:

muhubrands.com
muhubrands.com/#shop

Tai esimerkiksi käsityöt

Loomekoondis Vana Vallamaja

muhubrands.com/loomekoondis-vana-vallamaja

Keväällä 2024 perustettiin viiden aktiivisen muhulaisen naisen yhteistyöverkosto ”Vanha kunnantalo”, joista neljä on käsityöläisiä ja yksi Muhu Brand -nettikaupan koordinaattori Eva-Maria Kaasik.

Kiviaidat ja kivirakennukset

Muhun saarella on paljon kiviä. Muhun vanhat kylät ovatkin kuuluisia kiviaidoistaan. Kivet on koottu pelloilta ja muulta ja kasattu taitavasti kiviaidoiksi pihapiirien ympärille ja kyläteiden varsille. Suurin osa kiviaidoista on jo hyvin vanhoja ja lähes täysin sammaloituneita, mutta yhä vieläkin ladotaan uusiakin kiviaitoja.

Merenrannan asukkaille oma vene ei ollut vain vene, vaan luotettava yhteistyökumppani vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Muhussa vanhoja veneitä ei välttämättä poltettu juhannuskokoissa, kuten monissa muissa paikoissa, vaan ne nostettiin kylän kiviaitojen päälle vanhuuden lepoon, pikkuhiljaa rauhallisesti lahoamaan. Esimerkiksi Koguvan kylässä näkee yhä venevanhuksia kiviaitojen päällä.

Muhussa käytettiin kiveä myös erilaisten rakennusten rakennusmateriaalina. Kivestä tehtiin yleensä aittoja ja muita talousrakennuksia. Muhulaisista tuli niin taitavia kivenhakkaajia ja kivirakennusten tekijöitä, että heille löytyi töitä muualta Virossa ja kauempaakin. Muhulaiseen tapaan myös nämä kiviset rakennukset ovat kauniita ja tyylikkäitä.

Aittojen – sekä kivi- että hirsiaittojen – ovien koristelu levisi Muhussa erityisesti 1900-luvun alkuvuosina.

Uskonto

1800-luvun puolivälissä lähes 70 % muhulaisista kääntyi ortodoksiseen uskoon. Saarella on yhä kaksi toimivaa ortodoksiseurakuntaa ja -kirkkoa, Hellamaan ja Rinsin kylissä.

Kirjallisuutta:

A. Käsityöt:

Anu Kabur: Meite Muhu pätitegu (2012, 2023.

Anu Kabur ja Mai Meriste: Meite Muhu mustrid, 2010.

Anu Kabur: Muhu linnud. Muhu Birds, 2016.

B. Kieli:

Kadri Tüür (koostaja): Muhu oabits, Muhu Pärandikool, 2021.

Kadri Tüür (koostaja): Muhu murde lood, Muhu Muuseum, 2009.

Kadri Tüür (koostaja): Muhu murde lood II, Muhu Pärandikool, 2016.

C. Muut:

Kadri Tüür & Urmas Viik: Muhu Inglid, Postimees, 2016.

Kadri Tüür & Urmas Viik: Island Angels, Postimees, 2018.

Anu Kabur & Urmas Viik: Muhu Vasslid, Tänapäev, 2020.

Media

Radio-ohjelmat

VIKERRAADIO: Muhukeelsed uudised – 7–8 min

ke 18.45 ja uusintana klo 22.15 joka kolmas viikko (vuoroviikkoina muhunkielisiä, sörunkielisiä ja hiidenmaankielisiä uutisia) syksystä kevääseen.

Toimittaja nykyisin Irena Tarvis.

Kuuntele

Muhulane-sanomalehti

Vironkielinen kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti. Lehteä voi ilmaiseksi lukea internetissä.

Lehden arkisto

Ihmiset

Tunnettuja muhulaisia

Herman Aav

Muhussa Hellamaan kylässä syntynyt Herman Aav (1868–1861) oli ortodoksipappi, jonka isä oli paikallisen Hellamaan ortodoksiseurakunnan kanttori. Vuonna 1922 Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous valitsi Herman Aavin apulaispiispaksi ja 1925 hänet valittiin Suomen ortodoksisen kirkon eli Karjalan ja koko Suomen arkkipiispaksi. Tässä tehtävässään hän jatkoi aina vuoteen 1960 saakka.

Muistolaatta Hellamaan kirkossa Muhussa, mutta hauta on Kuopion isolla hautausmaalla.

Villem Grünthal

Villem Grünthal, kirjailijanimeltään Villem Ridala syntyi 1885 Kuivastun kylän krouvitalossa Muhussa ja kuoli Helsingissä 1942.

Villem Grünthal-Ridala oli virolainen kirjailija ja kielen- ja kirjallisuudentutkija. Villem Ridala -kirjailijanimellä kirjoittanut Villem oli Noor-Eesti-kirjailijaryhmän perustaja ja keskeisimpiä jäseniä. Ryhmän johtajan Gustav Suitsiin ohella Ridala oli virolaisen nykylyriikan tienraivaajia. Ridala kuvaa romaaneissaan kotisaaria ja meren tunnelmia, ja vanhahtavaa kieltä viljelevissä runoelmissa on esillä muinaisaika.

Hän oli myös kääntäjä, joka käänsi viroksi Kalevalaa sekä Eino Leinon, Juhani Ahon ja Larin-Kyöstin teoksia.

Villem Grünthal oli Helsingin yliopiston viron kielen lehtori 1923–1942 ja sitä ennen Tallinnan vironkielisen naislukion viron kielen opettaja. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1909 ja lisensiaatiksi 1941. Väitöskirjassaan vuodelta 1941 hän käsitteli aihetta Itämerensuomalaisten kielten yksikön nominatiivi objektin edustajana aktiivin yhteydessä. 

Villen Grünthalin lapsenlapsista Riho Grünthal jatkaa tavallaan isosisänsä työtä ja toimii Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorina. Rihon kolmesta sisaresta Kaja Kunnas on pitkään asunut Virossa ja toimii vuoden 2024 alusta alkaen Helsingin Sanomien Suomi–Viro-kirjeenvaihtajana.

Aadu Hint

Aadu Hint (1910–1989) syntyi kalastajaperheeseen Igakülassa Muhussa, mutta asui lapsuutensa ja kävi koulunsa Saarenmaalla. Vuosina 1936–1940 Hint työskenteli opettajana Tartossa. Vuonna 1940 Aadu Hint astui kommunistiseen puolueeseen, valittiin Viron parlamenttiin 1940 ja soti II maailmansodan aikana puna-armeijassa. Neuvostokaudella Aadu Hint oli aktiivinen kommunisti ja oli vuosikausia Viron neuvostotasavallan korkeimman neuvoston jäsen eli kansanedustaja. Aadu Hint sai sekä kirjallisia että merkittäviä neuvostokunnianmerkkejä ja palkintoja.

Aadu Hint oli kolme kertaa naimissa, kaksi hänen vaimoistaan oli kirjailijoita ja hänellä oli kahdeksan lasta, joista kolmesta tuli kirjailija ja yhdestä kääntäjä. Aadun veli Johannes Hint liittyi veljensä houkuttelema kommunistiseen puolueeseen, mutta oli myöhemmin Viron tunnetuimpia toisinajattelijoita, joka kuoli poliittisena vankina Patarein vankilassa.

Aadu Hintin kirjallinen tuotanto – pääosin romaaneja – kuvaa suurimmaksi osaksi kalastajien ja muiden saariston asukkaiden elämää. Aadu Hintin pääteoksesta neliosaisesta romaanisarjasta Tuuline rand on tehty kolmekin elokuvaa. Se suomennettiin ja julkaistiin Neuvostoliitossa.

Raissa Kõvamees

Raissa Kõvamees (1907–1989) syntyi Piirin kylässä Muhussa, mutta eli suurimman osan elämäänsä pakolaisena, ensin Ruotsissa ja sitten vuodesta 1951 alkaen Kanadassa Vancouverissa.

Raissa Kõvamees oli kirjailija, prosaisti ja näytelmäkirjailija, joka aloitti uransa vasta Kanadassa 1950-luvulla. Tuotanto sisältää kuusi romaania, kolme näytelmää ja yhden lyhytproosateoksen. Useimpien Kõvameesin teosten teemat liittyvät Muhun saareen.

Ivo Linna

Ivo Linna, syntyi Kuressaaressa Saarenmaalla 1949. Vuodesta 1994 alkaen hänen toinen kotinsa on ollut Muhussa Linnusen kylässä.

Ivo Linna on jo vuosikymmenten ajan ollut Viron tunnetuimpia laulajia ja muusikoita ja on sitä yhä. Myös hänen poikansa Robert Linna on suosittu ja tunnettu muusikko. Ivon ex-vaimo ja Robertin äiti Reet Linna on tunnettu TV-hahmo ja myös laulaja.

Ivo Linna on nykyvirolaisille todennäköisesti tunnetuin muhulainen. Nykyisin mantereen ja Muhun välisillä Muhun/Saarenmaan lautoilla laivan kapteenin Hyvät matkustajat -tervehdykset tulevat kolmella kielellä: viroksi, englanniksi ja muhuksi. Muhunkielisen tekstin viron kirjakielestä muhun kielelle on kääntänyt Ilona Tarvis ja tekstin on lukenut Ivo Linna, jonka jokainen äänen virolainen matkustaja varmaankin tunnistaa.

Katrin Pauts

Katrin Pauts syntyi Muhussa 1977. Hän on kirjailija, dekkaristi ja toimittaja.

Monet hänen dekkareistaan liittyvät Muhuun tai muihin Länsi-Viron saarin, Lisäksi hän on kirjoittanut Muhusta ja suhteestaan saaren kokonaisen kirjan Minu Muhumaa.

• Politseiniku tütar. Saaremaa põnevik, 2016
• Tulekandja. Muhumaa põnevik, 2016
• Hull hobune, 2018 (Hiidenmaa)
• Minu Muhumaa: lühike libahuntide ajalugu, 2018
• Külmkingauurija, 2021

Juhan Peegel

Vaikka Juhan Peegel (1919–2007) syntyikin Saarenmaan saarella, niin muhulaisten mielestä hän oli aito muhulainen, kuten hänen sukulaisensa Ivo Linnakin.

Juhan Peegel oli Tarton yliopiston professori, kirjallisuudentutkija ja kirjailija. Merkittävä osa virolaisista journalisteista on joko Juhan Peegelin tai hänen oppilaiden oppilaita.

Vuonna 1919 syntyneenä hän palveli ensin Viron armeijassa 1939–1940 ja sitten puna-armeijassa 1941–1945. Kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva Peegelin menestysromaani Ma langesin esimesel sõjasuvel (1979) ilmestyi suomeksi 1983 Kaisu Lahikaisen suomentamana nimellä Kaaduin ensimmäisenä sotakesänä.

Ristkok(k)-suku

Ristkok(k)-suku on tunnettu muhulainen ortodoksisuku. Veljekset Andrei, Georgi ja Timofei olivat kaikki ortodoksipappeja, kuten heidän serkkunsa Vas(s)ili Ristkok.

Juhan Smuul

Kirjailija Juhan Smuul (1922–1971) syntyi Muhun Koguvan kylän Tooman talossa vuonna 1922. Smuul oli puna-armeijan veteraani, kommunisti, NL:n korkeimman neuvosto jäsen ja pitkäaikainen Viron kirjailijaliiton puheenjohtaja, vuosina 1954–1971.

Juhan Smuul oli runoilija, näytelmäkirjailija, matkakirjailija ja prosaisti. Loistava muhulaisen huumorin ja muhun kielen/murteen taitaja mm. kirjoissaan Muhulaste imelikud juhtumised Tallinna juubelilaulupeol ja Muhu monoloogid. Neuvostokauden alun merkkikirjailijoihin kuuluneen Smuulin Muhua ja muhulaisia kuvaavat teokset ovat säilyttäneet arvonsa; ennen kaikkea niiden huumoria, elävää murretta ja aitoja henkilöhahmoja arvostetaan yhä. Viime vuosien tiedot Juhan Smuulin osallistumisesta 1940-luvun kyydityksiin ovat vaikuttaneet hyvin negatiivisesti hänen maineeseensa ihmisenä. Smuul on paljastunut viime vuosina yhdessä vaimonsa Debora Vaarandin kanssa 1940-luvun neuvostokyydittäjien apuriksi.

Juhan Smuulin muistohuone avattiin hänen kotitalossaan 1971 ja museo 1973. Vuodesta 1990 alkaen museon virallinen nimi on Muhun museo, johon Tooman talon rakennusten lisäksi kuuluu kylän entinen koulu ja näyttelytilat muhulaisia kauniita ja värikkäitä käsitöitä varten.

Tärkeimmät (muhu)teokset:

• Kirjad sõgedate külast, 1958
• Muhu monoloogid, 1968
• Muhulaste imelikud juhtumised Tallinna juubelilaulupeol, 1957

(Muhu-teemaiset) elokuvat Juhan Smuulin teosten pohjalta:

• Keskpäevane praam, 1967. Ohj. Kaljo Kiisk.
• Kirjad sõgedate külast, 1966. Ohj. Jüri Müür.

Villu Veski (s. 1962)                                        

Hellamaan kylässä Muhussa syntynyt ja nykyisin Viimsissä asuva tunnettu muusikko, saksofonisti, säveltäjä, musiikkituottaja ja -pedagogi. Vuosina 1982–2000 hän toimi saksofoni- ja improvisaatio-opettajana Georg Otsin Tallinnan musiikkikoulussa ja 1999–2014 Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemian musiikkiosaston dosenttina. Toiminut vuodesta 1997 lähtien perustamansa Juu jääb -festivaalin pääjärjestäjänä. Festivaalin pääkonsertit ovat Muhussa.

Konsertoinut ja levyttänyt useimpien virolaisten huippulaulajien ja -muusikoiden kanssa ja esiintynyt ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Musiikki

Lõetsa Matsi Peetri (Laulud ja Lood: Nimeta maal, 2019

(alias Peeter Dudnik)

Peeter Dudnik: Antsakaste music, 202?

Ivo Linna: valtavan laaja tuotanto!

Villu Veski: runsaasti levytyksiä eri laulajien, muusikoiden ja kokoonpanojen kanssa

Lukusuositus

Villem Grünthal-Ridalan runojen suomennoksia teoksissa Eestin runotar ja Aino Kallas: Merentakaisia lauluja.

Nähtävyydet

Muhun luterilainen kirkko

Liivan kylä

(+372) 4598 528
muhu@eelk.ee

jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11

Muhun luterilaisen Katariinan kirkon kauniit ja matemaattisen tarkat mittasuhteet käyvät parhaiten ilmi, kun rakennusta tarkastelee ulkoa takaa. Kirkon ympärillä kulki vallihauta, joka on osittain edelleenkin nähtävissä. Kivikirkkoa alettiin rakentaa ilmeisesti aivan 1200-luvun lopussa, sitä ennen Muhussa oli ilmeisesti puukirkko. Kirkon portaali on yksinkertainen ja muutenkin koristelua on vähän, jos ei oteta huomioon lähes tuhoutuneita kalkkikivimaalauksia, joista viimeiset ovat säilyneet kirkon kuoriosassa. Maalausten kunnostustarina on opettavainen, mutta surullinen. Kirkko poltettiin 1941 ja kirkon kunnostuksen yhteydessä maalauksia restauroitiin neuvostovoimin ja mm. venäläisten asiantuntijoiden avulla 1969–1974. 1990-luvulla kirkkoa ryhdyttiin kunnostamaan ruotsalaisten rahoittamana ja heidän toimestaan. Kunnostettu kirkko vihittiinkin käyttöön 1994. Väärät materiaalit ja vähäinen asiantuntemus johtivat kuitenkin siihen, että seinämaalaukset alkoivat putoilla. Pieni osa on ehkä saatu pelastetuksi, mutta ulkomainen apu tuhosi niistä kuitenkin suurimman osan. Maalaukset esittänevät 12:ta profeettaa, 12:ta apostolia ynnä enkeleitä. Maalauksista vanhin esittää ruusuikkunaa. Kirkolla on sekä etelä- että länsiportaali, molemmat varsin vanhoja, mutta vaatimattomia. Sen sijaan länsiportaalin ovi vuodelta 1617 on arvokas.

Kirkon ympärillä on muutama kulunut 1100–1200-luvun ns. trapetsikivi, joissa yhdistyy erikoisella tavalla ristin ja elämänpuun motiivi. Erikoisin ja parhaiten säilynyt kivi löytyy kirkon sisältä kuoroparvelle vievän oven yläpuolelta. Tähän hautakiveen on ilmeisesti kuvattu muhulainen sotapäällikkö aseineen ja torvineen.

Balthasar Ratschkyn valmistama saarnastuoli on vuodelta 1629, alttaritaulu on myös samalta vuosisadalta. Nommen Lorenzenin toteuttama alttariseinä on vuodelta 1827.

Hellamaan ortodoksinen kirkko

Hellamaan kylä

Muhu-Hellamaan pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin vuosina 1864–1866. Se tehtiin 1800-luvun jälkipuoliskolla levinneiden tyyppipiirustusten mukaisesti. Yksinkertaisessa kalkkikivestä rakennetussa kirkossa on kaksi pelkistettyä tornia ilman sipulikupoleita. Ulkoisesti se muistuttaakin kovasti luterilaisia kirkkoja. Kirkon rakensivat kylän omat miehet.

Sisällä kirkossa on vuonna 1989 Suomen ja Viron ortodoksisten kirkkojen yhdessä ripustama muistolaatta Hellamaalla syntyneelle Herman Aaville (1878–1961), josta tuli Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäinen arkkipiispa Herman. Kirkossa on seitsemän Herman Aavin maalaamaa ikonia. Hermanin isä Vassili Aav oli Rinsin ja Hellamaan kirkkojen lukkari.

Vuonna 1850 Hellamaalle perustettiin ortodoksinen kyläkoulu. Koulu lopetti toimintansa vuonna 2002 ja nykyisin entisessä koulutalossa on kyläkeskus.

Metsässä lähellä kirkkoa on käytössä oleva kaunis hautausmaa. Tyylikkään kivisen kaariportin takana oleva hautausmaa on suojeltu.

Rinsin ortodoksikirkko

Rinsin kylä

Rinsin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1847, ja oman kylän miehet rakensivat vuosina 1871–1873 kylään komean kirkon. Muhu-Rinsin ortodoksinen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkko vihittiin käyttöön 1873. Kyseistä ikonia pidetään avio- ja lapsionnea tuovana. Kalkkikivestä tehty rakennus on pohjakaavaltaan ristinmuotoinen ja siinä on keskuskupoli ja viisi pienempää tornien koristamaa sivukupolia. Kirkko on tehty suosittujen mallipiirustusten mukaan, joiden alkuperäinen suunnittelija oli arkkitehti Georg Schell. Kirkossa on muhulaisen Matvei Keskülan maalaus Jeesus Getsemanen puutarhassa.

Kirkon vieressä on käytössä oleva pappila ja lähettyvillä kaksikin hautausmaata, joista yksi on Rinsin kylässä ja toinen pienempi Sepamäen kylässä.

Muhun museo ja Koguvan kylä

vrt. edellä

Pädasten kartano

Pädasten kylä

(+372) 454 8800
info@padaste.ee
www.padaste.ee

Pädasten kartano on Muhun ainoa säilynyt kartanokompleksi. Se perustettiin 1500-luvun puolivälissä. Pädasten viimeinen omistaja ennen maareformia oli Ernst Johann Bock. Keskeltä 2-kerroksinen, muuten 1-kerroksinen kivinen päärakennus valmistui 1875. Tyyliltään se edustaa kertaustyylejä. Rakennuksen fasadia koristaa rakennuttajasuvun eli Buxhoevdenien vaakuna. 1800-luvun lopulla ns. peltokivestä ja kalkkikivestä rakennetut kauniit sivurakennukset on kunnostettu hotelli- ja ravintolakäyttöön. 1950–1970 kartanossa toimi invalidien hoitolaitos.

Nykyisin Pädastessa toimii muhulais-hollantilaisessa omistuksessa oleva Pädaste Mõis eli Pädaste Manor -niminen ravintola-hotelli. Se on Viron maaseudun ainoa viiden tähden hotelli, ja hotellin Alexander-ravintola on jo neljä vuotta peräkkäin valittu asiantuntijoiden voimin koko Viron parhaaksi ravintolaksi.

Väinamere Uisk         

Kuivastun satama

vrt. edellä