Kihnu ja kihnulaiset

Paikallisella kielellä: Kihnu tai Kihnumua.
Paikallinen ihminen on kihnlanõ.
Virolainen sanoo ja kirjoittaa: Kihnu ja kihnlane.
Suomeksi: Kihnu ja kihnulainen.

Vain Viron suurimmista saarista käytetään nimessä termiä saar eli Saaremaa (suom. Saarenmaa) ja Hiiumaa (suom. Hiidenmaa) toisinaan myös Muhumaa tai useimmiten kuitenkin Muhu ja samalla tavalla Kihnumaa (vir.), Kihnumua (kihnua) tai Kihnu. Suomeksi Saarenmaa ja Hiidenmaa, mutta Muhu ja Kihnu.

Kihnun kunnan pinta-ala on 16,9 km2. Se on seitsemän kilometriä pitkä ja maksimissankin vain 3,3 km leveä. Lähin mannermainen piste, Laon niemi Tõstamaan niemimaalla on 10,2 km päässä Kihnusta. Kihnun saarella on nykyisin neljä kylää: Lemsi, Linaküla, Rootsiküla ja Sääre.

Manilaid eli Manõja

1900-luvun alussa Kihnussa asui paljon väkeä, liikaakin, joten osa kihnulaisista eli 22 perhettä eli 79 henkeä siirrettiin pienemmälle läheiselle saarelle, Manilaidille, joka oli kihnulaisille tuttu heinäntekosaarena.

”Pikku-Kihnun” eli Manilaidin pinta-ala on vain kaksi neliökilometriä ja asukasluku hieman alle 40 henkeä. Se on 4,5 km pitkä ja maksimissaankin 500 m leveä. Kihnu on Manijan saaresta noin 7,5 km päässä.

Saaren nimi paikallisella kielellä: Manõja ja sen asukkaat: manõjarahvas
Virolainen sanoo ja kirjoittaa: Manilaid, joskus Manija.
Suomeksi: Manilaid, miksei myös Manija.

Kieli

Kihnlasõ emäkiel on kihnu kiel!

kieli – kihnu kiel

Kihnulaisille ja manialaisille oma kielimuoto on aina kihnu kiel eli ”kieli”, vaikka he ovatkin hyvin tietoisia siitä, että kyseessä on paikallismurre. Kihnun kielimuoto viron kielen saarten murreryhmän ja lännen murreryhmän siirtymämurre. Viron suurimpien saarten saarten murreryhmään kihnun puheenparren liittää esimerkiksi nouseva-laskeva eli ”laulava” intonaatio, rannikon Häädemeesten, Tõstamaan ja Varblan murteiden kanssa kihnulaisilla on taasen runsaasti yhteistä sanastoa. Kihnun kielimuodossa on myös paljon sellaista, mitä muualta ei löydy: omaa, usein alun perin lainattua, mutta kihnulaisten suussa omaksi muuntunutta sanastoa. Myös prepalatalisaatio, mitä kihnussa esiintyy usein, ei ole viron murteissa kovinkaan tavallista. Palatalisaatio merkitään ennen liudentuvaa konsonanttia pienellä muista kirjaimista korkeammalla sijaitsevalla e-kirjaimella tai välillä tavallisen kokoisella e-kirjaimella, esimerkiksi: kuõel tai kuõel ”koulu”, puaek tai puaek ”majakka”.

Kihnu	Kirjaviro	Suomi
mia	mina	minä
sia	sina	sinä
tämä	tema	”hän, se”
teite	teie	te
kussõ	kuhu	"minne"
neeli	neli	neljä
esmäspä	esmaspäev	"maanantai"
jõlus	ilus	"kaunis"
jõlm	ilm	"ilma, sää"
jõrm	hirm	hirmu
kao	kaev	kaivo
ljõnd	lind	lintu
mua	maa	maa
piparkuõek	piparkook	piparkakku
puaet	paat	paatti, vene
õmbuõun	õun	(omenapuun) omena
õun	"kartul"	"peruna"
ülgepüük	hülgepüük	"hylkeenmetsästys"
süemä	sööma	syömä-än
ei suass	ei saanud	ei saanut
kõegõ param isä		paras isä
lastõ tüed		lasten työt
mio suinõ päe		"kesäpäiväni"
mede emä moosipuerk		"meidän äidin hillopurkki"
tämä tegi saona jaoks puaer kasõvihta		”hän teki saunaa varten pari koivuvihtaa”

NÄYTE kihnun kielestä. Videolla Kaevandu Anni kertoo (kohdasta 1.50 alkaen), millaista oli mm. heinänteko entisinä aikoina.

LINKKI

Viron vuoden 2021 väestölaskennassa 35 740 ihmistä ilmoitti osaavansa saarten murteita. Kyseessä ovat siis Saarenmaan, Hiidenmaa, Muhun ja Kihnun murteet. Eli uusimman väestölaskennan tietojen mukaan Viron suurten saarten kielimuoto on võron kielen jälkeen toiseksi suurin paikallinen kielimuoto koko Virossa.

Samssa vuoden 2021 väestölaskennassa 1 960 ihmistä ilmoitti osaavansa Kihnun kieltä. 1.1.2024 Kihnun kunnassa asui 686 henkeä. Kihnun kielen todellisia taitajia arvellaan olevan 800–1000, joista noin 550 asuvan Kihnussa, 30 Manilaidin saarella ja noin 300 manner-Virossa. Ulkomailla asuvien kihnulaisten kielitaitoa ja tarkkaa lukumäärää tutkijat eivät pysty arvioimaan. Muualla kuin Kihnussa ja Manilaidilla asuvia kihnulaisia kutsutaan kihnun kielellä nimellä maesõmakihnlasõd.

Kihnun kieltä taitavista on siis merkittävä osa ”ulkokihnulaisia”, jotka asuvat mm. Pärnussa, Tallinnassa, Viron länsirannikolla lähellä Kihnua ja Mainilaidia ja muuallakin ympäri Viroa. Muutama varmaan Suomessakin…

Eli toisaalta kihnulaisten tilanne on helppo, heillä on kaksi saarta, joiden lähes kaikki asukkaat ovat kihnulaisia ja muualtakin tulleet ”kihnulaistuvat” helposti. Toisaalta taas kihnulaisistakin suurin osa asuu muualla, erityisesti suurissa kaupungeissa eli Tallinnassa ja Pärnussa.

Kihnulaisilla on tunnetusti vahva oma identiteetti. Kieli on kuitenkin niin tärkeä osa kihnulaisuutta, että sitä opetetaan Kihnun 9-luokkaisessa koulussa jokaisella luokalla lukuun ottamatta 9. luokkaa. Lisäksi koulussa opetetaan paikallista musiikkia, tansseja ja käsitöitäkin.

Kihnulaisten nimet

Kihnussa ja Manlaidilla käytetään edelleenkin vanhaa tapaa eli ihmisiä kutsutaan heidän kotitalonsa mukaan ja sukunimiä käytetään vain virallisissa yhteyksissä, jos silloinkaan. Esimerkiksi Manilaidin saarella vuonna 1928 syntyneen Virve-tyttösen sukunimi oli kyllä Haavik, mutta lapsuudessa ja nuoruudessa kaikki tunsivat hänet kotitalon mukaan Tooma Virvenä. Kun hän aviitui ja yhdessä aviomiehensä Vaigu Jenkan kanssa osti Kasen talo, niin hänestä tuli tietenkin Kase Virve (virallisissa papereissa kylläkin Virve Köster). Kun Virve ja Jenka perheineen 1965 muuttivat Kihnuun, niin heitä alettiin uuden kotitalon mukaan kutsua nimillä Järsumäe Virve ja Järsumäe Jenka. (No koko Viron tunsi Virven kuitenkin nimellä Kihnu Virve.)

Kihnu TV:n ohjelma kihnun kielen opettamisesta koulussa: LINKKI

Kihnun kielen oppikirjat eri luokille

Külli Laos, Renee Leas ja Evi Vesik: Aabets. Kihnu Kultuuri Instituut, 2009

Aapinen, joka palkittiin 2010 vuoden kieliteko-palkinnolla Virossa.

Külli Laos ja Mark Soosaar: Aett, eit ning mia. Kihnu Kultuuri Instituut, 2011.

Sopii esikoululaisille ja ensimmäisen luokan oppilaille.

Külli Laos: Kihnlasõ emäkiel. Kihnu Kultuuri Instituut, 2010, 2. täydennetty painos, 2015

Tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille.

Ly Leas, Külli Sepp ja Evi Vesik (koost.): Kihnu lugõmik. Kihnu Kultuuriruum, 2004

Oppikirjaa käytetään Kihnun koulussa toiselta luokalta alkaen.

Kihnu sõnaraamat. Sekä paperikirjana (2016) että netissä: LINKKI

Yli 6000 sanaa. Tekijät: Reene Leas, Reti Könninge, Silvi Murulauk ja Ellen Niit sekä toimittajat Karl Pajusalu ja Jüri Viikberg. Kustantaja EKSA.

Historia

ainakin 1000 eKr

Arkeologien mukaan kalastajia ja hylkeenpyytäjiä asui Kihnussa

1345 jälkeen

Yrjönyön kapinan jälkeen Kihnu sai pysyvän asutuksensa

1386

Ensimmäinen maininta Kihnun saaresta Kyne-nimellä

1518

Ensimmäinen kirjallinen maininta asutuksesta Kihnun saarella

1500-luvulla

Kihnuun lähetettiin ruotsalaisia sotavankeja

1560

Ensimmäinen kirjallinen maininta Manilaidin saaresta

1777

Ensimmäiset tiedot koulusta Kihnussa

1.3.1848

Lähes kaikki kihnulaiset kääntyvät kerralla ortodokseiksi

1863

Perustetaan Kihnun ortodoksinen kirkkokoulu

1864

Englannissa rakennettu majakka kootaan ja pystytään.

1933

22 perhettä, 79 kihnulaista muuttaa Manilaidin saarelle

21.5.1992

Kihnun kyläneuvosto muutetaan Kihnun kunnaksi

2003

Kihnun perinnekulttuuri lisätään UNESCO:n suullisen ja aineettoman perinnön maailmanluetteloon

Kulttuuri

Kihnun kulttuurin tärkeimmät kantajat ja säilyttäjät ovat aina olleet naisia, sillä naiset olivat kotona ja hoitivat käytännössä kaikki työt lapsista maatalouteen. Miehet olivat päiväkausia tai jopa viikkoja joko kalassa tai hylkeenpyynnissä tai sitten jopa vuosikausia töissä laivoilla ympäri maailman meriä.

Unesco

Kihnun perinnekulttuuri lisättiin UNESCO:n suullisen ja aineettoman perinnön maailmanluetteloon vuonna 2003.

visitkihnu.ee/fi/kihnun-perinteinen-kulttuuri-ja-unesco-1

visitkihnu.ee/et/kihnu-parimuskultuur-ja-unesco

Kihnun museo

Linaküla

(+372) 5818 8094, (+372) 446 9717

muuseum@kihnu.ee

kihnumuuseum.ee

avoinna: touko-elokuussa joka päivä 10-17, syys-lokakuussa ti–la 10-17, muuten ti-pe 10-17

Virtuaalinen kierros museossa

Kihnun museo avattiin Linakülassa vuonna 1974 entisessä koulutalossa. Vuonna 2009 valmistui museon suuri peruskorjaus.

Museossa esitellään kihnulaisten entistä jokapäiväistä elämää esineiden ja valokuvien avulla: työvälineet, vaatteet, käsityöt ja huonekalut. Museossa esitellään Kihnun kulttuurin ja historian kannalta neljän keskeisen henkilön elämää ja toimintaa: kapteeni Kihnu Jõnn, hopeaseppä Peeter Rooslaid, kotiseutututkija Theodor Saar ja naivistitaiteilija Jaan Oad, unohtamatta muitakaan Kihnun naivisteja.

Museossa on mm. naisten töiden ja vaatteiden huone ja miesten töiden ja vaatteiden huone. Museon yksi vetonaulana on täysikokoinen Kihnun Jõnnin vahanukke.

Museossa järjestetään työpajoja, seminaareja ja runsaasti muitakin tilaisuuksia. Siellä on myös matkamuisto- ja käsityömyymälä.

Käsityö ja kansallispuvut

LINKKI – lyhyesti suomeksi

naiset: rahvaroivad.ee/regioonid/null/kihnu/kihnu-naine

miehet: rahvaroivad.ee/regioonid/null/kihnu/kihnu-mees

lapset: rahvaroivad.ee/regioonid/null/kihnu/kihnu-lapsed

Kuuluisimpia kihnulaisten käsitöitä, jotka nykyisin ovat myös hyvin suosittuja matkamuistoja:

Kört

Kört on kihnulaisen naisen hame, varmaankin kaikkien virolaisten ja monien ulkomaalaistenkin tuntema kihnulaisuuden tunnus. Aikoinaan kört-hameita käytettiin jokapäiväisesti kaikissa tilanteissa, mutta nykyisin se on pikemminkin juhla- ja esiintymisasu. Silti kaikki kihnulaiset naiset käyttävät yhä ainakin silloin tällöin kört-hametta ja jokaisella naisella on parisenkymmentä körtiä, monilla enemmänkin.

Kört on raidallinen villalangasta kangaspuilla kudottu värikäs hame, jonka pääväri on yleensä punainen, mutta mm. leskillä, surevilla, murheessa olevilla naisilla on paljon tummempisävyisiä kört-hameita, joiden päävärejä ovat tumma sininen ja musta. Must kört, jonka ainoa punainen väri on hameen alareunassa – kuten muissakin körteissä – on muuten täysin musta ja sitä nainen käyttää läheisen henkilön, aviomiehen, lapsen tai vanhempien kuoltua vuoden tai lyhemmän ajan ja sitten siirtyy hameisiin, joissa on jo enemmän sinisiä ja vähitellen punaisiakin raitoja. Erilaisia väritykseltään ja käyttötarkoitukseltaan toisistaan eroavia kört-hameita on ainakin viittä eri tyyppiä.

Põll ”esiliina”

Põll eli esiliina on naimisissa olevan naisen tunnus. Ne ovat hyvin värikkäitä ja kauniita. Ja nykyisin tehdasvalmisteisia.

Üe

Vanha yhteinen sanamme vyö on kihnun puheenparressa muuttunut muotoon üe. Vyöt ovat hyvin kauniita, värikkäitä – pääväri punainen – ja upeasti koristeltuja. Ja suosittuja lahjoja ja matkamuistoja!

Kullitu ja vardakott

Kullitu eli ”tasku” ja vardakott eli pussi kutimien säilyttämiseen ovat kihnulaisen naisen asusteen oleellisia osia. Molemmat ovat usein tilkkutekniikalla tehtyjä upeita taideteoksia. ”Taskua” pidetään piilossa körtin alla vasemmalla ja siellä säilytetään esim. avaimia, pankkikorttia ja rahaa. Vardakott oli kihnulaisella naisella aina mukanaan, sillä kutimiin ja keskeneräiseen käsityöhön tartuttiin aina, kun siihen oli mahdollisuus.

Kjõndad

Sekä miehillä että naisilla on Kihnussa kauniit koristellut villakintaat/-sormikkaat/-tumput. Perusvärit ovat musta ja valkoinen, mutta myös punertavia koristevärejä käytetään. Koristekuvioita on satoja erilaisia. Perinteisissä kihnulaishäissä morsian jakoi kymmenittäin ja kymmenittäin kauniita kutomiaan kintaita ja tumppuja. Myös haudankaivajat saivat naishenkilöä haudattaessa palkaksi kintaat.

Troi

Troi on perinteinen kihnulaisen miehen villapaita. Tällaiset puikoilla kudottavat yleensä tummasiniset-valkoiset troit tulivat muotiin 1800-luvun lopussa, aiemmin villapaidat olivat yksivärisiä. Villapaitojen koristekuviot ovat kauniita ja jokaisella kutojalla on omat mallinsa. Hihansuiden, hartioiden ja alareunan koristelussa käytetään myös punertavia lankoja. Perinteisestä työasusta on tullut juhla-asu ja kihnulaisen miehen tavaramerkki.

Kapõtad

Kihnulaisten miesten villasukat ovat pohjaväriltään mustia, koristekuvioissa käytetään värikkäitä lankoja.

Musiikki ja tanssi

Kihnun laulu- ja tanssiperinteitä opetetaan koulussa jokaisella luokalla yksi tunti viikossa.

Levyt:

Kihnu Virve eli Järsumäe Virve

Kihnu Virve laulud, 2006

Järsumäe Virve ja Olavi Kõrre: Süda on nooruse värav, 2007

Kihnu Virve: Merepidu, 2009

Järsumäe Virve & Pereansambel: Elu küünal - laulud jõulu- ja ootusajast, 2011

Kihnu Virve - Eesti Kullafond 3CD, 2014

Kihnu Virve 90, 2018

Kihnu Virve esittää laulujaan:

LINKKI

Olavi Kõrre ja Järsumäen perheyhtye eli Virve tyttärensä ja kahden tyttärentyttärensä kanssa esittää ehkä rakastetuimman laulunsa Mere pidu LINKKI

Kihnu Poisid

Kansanmusiikkiyhtye, joka toimi aktiivisesti vuosina 1996–2017 esittäen pääasiassa merimieslauluja. Esiintyivät taas kesällä 2024 Kihnu Merepidu -juhlissa. Levyt:

Üks laul oli jälle tehtud uus, 2006

Suurele merele, 2009

Kihnu tantsulood, 2009

Väga õige, 2015

Kihnu tantsulood – 2 cd-levyä + nuottivihko; Eesti Kirjandusmuuseum, 2009

Kihnumua-laulu- ja kansantanssiryhmä

Kihnumua-ryhmän perusti Kihnussa paikallinen aktiviinen perinnekulttuurin säilyttäjä Sinaida Saar (1908–1988) jo vuonna 1953, aluksi kyllä nimellä Kihnu Leelu. Vuodesta 1979 ryhmää johtaa Katrin Kumpan.

Kihnumua esittää lauluja ja tansseja ja sillä on omat ohjelmakokonaisuudet kihnulaisista häätavoista, kosintamenoista, erilaisista kansankalenterin juhlapäivistä, käsityöilloista jne. Kihnumua on esiintynyt eripuolilla Viroa ja maailmaa, useita kertoja myös Suomessa.

LINKKI

Teatteri

Kesäisin Kihnussa on Metsamaan talon piha-alueella on ollut kihnunkielisiä teatteriesityksiä. Kesinä 2016–2017 esimerkiksi Heidi Sarapuun kirjoittama ja ohjaama Meri muigab teitele vasta ja kesällä 2024 Kodoaknad ei unu.

Elokuva

Maailmankuulu elokuvaohjaaja Mark Soosaar (1946) on tehnyt useita dokumenttielokuvia Kihnusta, Manilaidista ja kihnulaisista, joista tunnetuimat ovat:

Kihnu naine (1973), Kihnu mees (1986), Kihnu Kristjan (1992)

Kihnu ljõnnuaabets (2012), Rasmus, kormonaudid ning… (2013) Meretagused (2013), Kihnu lapsed pool sajandit hiljem (2014) ja Kihnu lapsed ning… (2019).

Vaiko Edur (ohjaus ja käsikirjoitus): Virve on, Virve jääb (2009)

Argo Lilles: Pärlipüüdjad-lyhytelokuva Kihnun viimeisistä kalastajista. Katso: LINKKI

Uskonto ja juhlapäivät

Osana tsaari-Venäjän valtion ja Venäjän ortodoksisen kirkon yhteistä kampanjaa saatiin lähes kaikki kihnulaiset yhdessä joukkokokouksessa 1.3.1848 kääntymään luterilaisuudesta ortodokseiksi. Lähes kaikki kihnulaiset ovat vielä nykyäänkin ortodokseja.

Kihnun 1784 rakennettu luterilainen kirkko muutettiin nopeasi ortodoksikirkoksi ja lapsille alettiin antaa ortodoksisen kalenterin mukaisia etunimiä, tosin niistä muokkautui kihnulaisen suussa helpommin ääntyviä kutsumanimiä.

Kihnulaisten kansankalenterin merkkipäivät ovat edelleenkin tärkeitä juhlapäivä saarella, erityisesti kynttilänpäivä, laskiainen, suuri paasto, palmusunnuntai, suuri viikko eli pääsiäisviikko, talipühäd eli pääsiäispyhät, ristepäe eli heltorstai, suipühä eli helluntai, juhannus, mikkelinpäivä, yleisvirolaiseen tapaan Mardipäev ja Kadripäev, Nigulapäev 6.12. ja joulunpyhät.

Pitkät kirkolliset paastokaudet ja ympärillä vellova meri ovat muokanneet myös kihnulaisten ruokavalioita, mutta esimerkiksi hylkeenlihaa on syöty ja syödään taas, vaikka paaston takia liharuokien syönti olisi kielletty, sillä kihnulaisen logiikan mukaan hylkeen liha ei ole lihaa eikö kalaa.

Moottoripyörät

Moottoripyörät tulivat Kihnuun sodan jälkeen 1950-luvulla. Hyvin nopeasti niitä alkoivat käyttää myös naiset, joiden suosikiksi nousivat sivuvaunulliset moottoripyörät, joiden avulla oli helppo kuljettaa tavaroita, kalaa rannasta kotiin, lapsia kouluun jne.

Nykyisin Kihnussa on jo paljon autoja, mutta kansallispuvuissa sivuvaunullista moottoripyörää ajavista naisista on saanut yhtä oleellinen elämys Kihnuun tuleville turisteille kuin revontulet ja poron vetämässä ahkiossa ajelu Lappiin meneville turisteille.

Mare Mätas kirjoitti hienon tieto- ja kuvakirjan Kihnun moottoripyöristä hienon tieto- ja kuvakirjan Kihnu mootorratta lugu (2024).

Media

Kihnukeelsed uudised

Vikerraadio aloitti säännöllisten (kesäkuukausia lukuunottamatta) kihnukielisten uutisten lähettämisen 3.1.2005. Lähetykset pe 18.45. Kihnukeelsed uudised -ohjelman toimittajat ovat Raigo Tšetšin, Kai Leas ja Mark Soosaar.

Kihnu käräkarp

Kesä-elokuussa KUKU-radiossa oli muutamien vuosien ajan kihnukielinen Kihnu käräkarp -ohjelmasarja, mutta se loppui valitettaavissa syyskuun alussa 2023.

Onneksi ohjelman ovat yhä kunneltavissa arkistosta: LINKKI

KIHNU TV

Lyhyitä uutisia, tapahtumia jne. Kihnusta:

LINKKI

Nykyisin valitettavasti enää kovin harvoin.

Kihnu leht

Kihnun kunnan julkaisema vironkielinen lehti ilmestyy kerran kuussa. Lehden numeroita voi lukea LINKKI

Kyne-lehti

Kyne / Ajaleht Kyne ilmestyi harvakseltaan vuosina 2005–2014 ja uudelleen talvesta 2021–2022 alkaen. Julkaisu oli suurimmaksi osaksi kihnunkielinen. Julkaisija oli aluksi Kihnu Kultuuriruum, vuodesta 2022 alkaen MTÜ Kihnu Elav Pärimus. Vanhat ehdet ovat yhä luettavissa osoitteessa: LINKKI ja uudet: LINKKI

Internet-sivustoja

LINKIT

visitkihnu.ee – matkailu

kihnu.ee – kunta

www.kultuuriruum.ee – Kihnu Kultuuriruum

www.kihnuinstituut.ee – Kihnun instituutti

www.veeteed.com – Kihnu Veeteed -laivaryhmä

www.kihnulivingheritage.ee - Kihnu Elav Pärimus -yhdistys

Instituutiot

Kihnun kunta

LINKKI kihnu.ee

Säätiöt, instituutit, seurat ja yhdistykset

SA Kihnu Kultuuriruum -säätiö

LINKIT

www.kultuuriruum.ee

kultuuriruum@kihnu.ee

Kihnu Kultuuriruum -säätiön päämääränä on Kihnun henkisen ja materiaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, entiselleen palauttaminen ja kehittäminen mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan. Keskeisintä on Kihnun kulttuuripiirissä toimivien ja osallistuvien joukon laajentaminen, erityisesti nuorten sitouttaminen heidän esivanhempiensa kieleen ja kulttuuriperintöön Kihnussa ja Manilaidilla.

Toiminnan keskeisimpiä osia ovat:

Kihnun majakka, Metsamaan perinnetalo, Kihnun kulttuuriperintökoulu ja seuraavat festivaalit, tapahtumat ja leirit: Kihnu Merepidu, Kihnu viiulifestival, Suvine Pillelaager, Kunstilaager, Kudumisfestival ja kesäteatteri.

Kihnu Kultuuriruum -säätiö jatkaa tietoa mm. Kihnun käsitöistä ja kansallispuvuista; lipusta, vaakunasta ja kartasta; tapakulttuurista ja perinteisistä juhlapäivistä, kihnulaisiata hääperintistä, Kihnun lauluperinteestä, tanssiperinteestä ja perinteisestä ruoasta ja musiikista.

SA Kihnu Kultuuri Instituut / Kihnun kulttuuri-instituutti

LINKKI

Kihnun kulttuuri-instituutti -säätiö perustettiin 2004. Sen alaisuudessa toimii myös Manõja kultuuriselts ja kihnun kielen käyttöä ohjaileva ja neuvoa antava Kihnu Kielekoda, johon kuuluu sekä äidinkielisiä kihnulaisia että kielentutkijoita Tallinnasta ja Tarton ylipistosta.

Kulttuuri-instituutti tutkii ja tukee kihnun kieltä ja perinnekulttuuria, tekee julkaisuja ja kihnunkielistä radiota ja suojelee Kihnun, Manailaidin, Sorgun ja niitä ympäröivien luotojen luotoa.

MTÜ Kihnu Elav Pärimus

LINKKI

Vuonna 2020 perustettu yhdistys, jonka kantava voima kihnulaisen kulttuurin ja matkailun supertoimija Mare Mätas eli Kihnu Mare. LINKKI www.kihnumare.ee

Kihnumua

Vetäjä Katrin Kumpan, puh. +372 44 69 714

Hülgeselts

Hylkeenpyynnin kohtuulliseen lisäämiseen pyrkivä yhdistys.

Koksi koolkond

Jaan Oad eli kihnulaisittain Koksi Jaanin mukaan nimensä saanut liike, joka pyrkii säilyttämään ja edistämään Kihnun naivisrista taidetta ja taideperintöä. Keskeiset toimijat taitelija Jaak Visnap ja Mare Mätas.

Kihnu Mere Selts

LINKKI

Perustettiin 2009.

Kihnu Toote Koda eli käytännössä Kihnu Kaubamaja

LINKKI

Kihnulaisten tuotteiden verkkokauppa: käsityöt, kirjallisuus, korut, lastentuotteet, langat ja käsityötarvikkeet

Ihmiset

Kihnu Jõnn eli Enn Uuetoa

Kihnu Jõnn, joka oli oikealta nimeltään Enn Uuetoa (1848–1913) oli virolainen ja kihnulainen legendaarinen laivakapteeni. Kihnu Jõnn kuljetti suuria laivoja ilman kompassia tai sekstanttia ja kapteenin lupakirjan hän sai pitkäaikaisesta merenkulkukokemuksestaan ilman onnettomuuksia. Jõnn seilasi enimmäkseen laivoilla, joita muut kapteenit eivät uskaltaneet kuljettaa. Hän menehtyi myrskyisenä kesäpäivänä viimeisellä laivallaan Rock City Tanskan rannikolla vuonna 1913.

Kihnu Jõnnista kerrotaan yhä tarinoita. Hänestä on kirjoitettu lauluja ja tehty sekä näytelmä että elokuva. Kihnun Jõnnin näyttävä pronssipatsas seisoo Pärnun pursiseuran sataman luona. Kihnussa on muistolaatta hänen syntymäpaikallaan ja alun perin Tanskaan haudatun Jõnnin maalliset jäännökset tuotiin myöhemmin kotiin Kihnun hautausmaalle.

Ugala-teatterin versio Juhan Smuulin Kihnu Jõnn -näytelmästä vuodelta 1990: LINKKI

Kihnu Virve

Virve Haavik syntyi 1928 ja kuoli Virve Kösterinä 2022. Kihnulaisen tapaan hänellä oli emänsä aikana useita nimiä, joilla häntä kutsuttiin kotipaikan mukaan, mutta koko Viron kuitenkin tunsi Virven nimellä Kihnu Virve.

Ensimmäisen laulunsa Virve teki 14-vuotiaana ja kaikkiaan niitä – sanat ja sävel – syntyi lähes 400. Kihnu Virve esiintyi mm. Kukerpillid ja Kihnu poisid -yhtyeiden kanssa, mutta useimmiten muusikko Olavi Kõrren ja erityisesti perheyhtyeensä kanssa, johon kuuluivat tytär Urve Uustalu ja lapsenlapset Reena Laos ja Raina Kiviselg.

Vuonna 2009, kun Virve oli jo 81-vuotias, ilmestyi hänen tuplalevynsä Mere pidu, mikä oli kuukausia Viroin myydyin äänite ja Virve vuoden 2009 suosituin naisartisti.

Jaan Oad

Jaan Oad eli kihnulaisittain Karjamaa tai Koksi Jaan syntyi Kihnussa 1899 ja kuoli emigranttina Torontossa Kanadassa 1984. Aluksi Jaan Oad opiskeli laivakokoiksi, myöhemmin toimi rakennusmiehenä ja laivurina. 1944 hän pakeni ensin Ruotsiin ja sieltä 1949 Kanadaan.

Kuvataitelijana Jaan oli täysin itseoppinut, mutta Kanadassa eläkeläisenä hieman opiskelikin kuvataidetta. Hänen tuotantonsa on laaja, noin 150 maalausta. Jaan Oad oli kirkkaita veräjä käyttänyt naivisti. Hän maalasi laivoja, merimiesten ja kihnulaisten elämää, merta ja muita maisemia sekä myös muotokuvia. Hän teki myös sarja maalauksia aiheena Kihnun ja kihnulaisten historiasta ja menneisyydestä.

Useita Jaan Oadin keskeisimpiä maalauksia on nyt esillä Kihnun museossa.

Muita tunnettuja kihnulaisia naivisteja ovat Georg Vidrik (1904–1942) ja Endel Tehvand.

Theodor Saar

Theodor Saar eli kihnulaisittain Kaerametsä Veeda (1906–1984) oli ensimmäisiä, jotka ymmärsivät kihnulaisen kulttuuriperinnön arvon ja aloitti sen keräämisen. Ammatiltaan Theodor oli opettaja, mutta myös ahkera muusikko, kulttuuriperinteen kerääjä ja tutkija. Hän toimi

Hän teki vuosikymmeniä yhteistyötä useiden johtavien virtolaisten tiedelaitosten kanssa.

Viron kielen instituutin kokoelmissa 1124 sivua ja 3869 sanalippua hänen keräämiään murrenäytteitä kihnun kielenparresta, Viron kirjallisuusmuseossa tekstejä on lähes 2600 sivua ja sanalippuja noin 1500 kpl ja Viron kansallismuseossa on satoja sivuja hänen kuvauksiaan erilaisista kihnulaisista tavoista, töistä ja rakennuksista.

Theodor Saaren ja hänen sisarensa Sinaida Saaren kokoelmat muodostivat aluksi 1973 perustun Kihnun merimuseon peruskokoelman.

Theodor Saar julkaisi kaksi matkaopasta Kihnu (1965) ja Kihnu ja Ruhnu (1973) ja postuumisti on julkaistu kaksi hänen tutkimuksiinsa ja teksteihinsä perustavaa merkkiteosta: Kihnu raamat (1998) ja Veretöö Läänemerel (2006).

Theodorin pikkusisko Sinaida Saar eli kihnulaisittain Kaerametsä Siina perusti 1953 Kihnu Leelu -kansanmusiikkiyhteen, josta myöhememin kehittyi kansantanssi ja -musiikkiyhtye Kihnumua. Sinaida Saar toimi pitkään Kihnun kansantalon johtajana.

Peeter Rooslaid

Peeter Rooslaid oli syntyjään ruhnunruotsalaisia ja alkuperäiseltä nimeltään Peter Schönberg. Ruhnun saarella 1891 syntynyt Peeter Rooslaid muutti yhdessä vaimonsa Marian kanssa vaimonsa kotisaarelle Kihnuun 1969, missä Peeter kuoli vuonna 1976.

Peeter Rooslaid oli kuuluisa muusikko, kuvataiteilija ja käsityöläinen, aivan erityisesti hänet tunnettiin hopeaseppänä. Myös hänen isänsä Elias Schönberg ja samanniminen poikansa Elias Schönberg olivat hopeaseppiä eli kyse on tunnetusta korumestareiden suvusta. Peeter Rooslaid oli arvotettu häiden ja erilaisten kyläjuhlien pelimanni Kihnussa.

Nykykihnulaisia kulttuuriperinnön kannalta keskeisiä henkilöitä ovat mm. Mare Mätas eli Uiõ-Matu Mare eli Kihnu Mare, Maria Michelson eli Kuraga Mari, Rosalii Karjam eli Ärmä Roosi sekä pari melkein kihnulaista Katrin Kumpan ja Mark Soosaar.

Tapahtumat

Räimeretk

Toukokuun puolivälin silakkatapahtuma. Silakkaruokia, avoimet ovet taloissa, ruoka- ja käsityömarkkinat, juhlat ja tanssi kulttuuritalossa.

Kihnu Kerätäüs -kohvikutepäev

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna pop-up-kahvilat valtaavat koko Kihnun saaren. Myös konsertteja ja muuta (kulttuuri)ohjelmaa.

Kihnu Mere Pidu

Ennen kesäkuun puoliväliä. Konsertteja, tanssiesityksiä, oppitupia, käsitöiden myyntiä, pop-up-kahviloita, lastenohjelmaa, tanssit iltaisin. Kesän suurtapahtuma!

Kihnu Tantsu Päev

Upeita kansallispukuja, hyvää musiikkia, työpajoja sekä esityksiä ja tansseja kaikille. Kihnun tanssipäivä elokuun alkupuolella.

Suvelõpupidu

Kesänloppujuhlat elokuun lopussa.

Muinastulede öö

Muinaistulien yö elokuun lopussa.

Kihnu viiulifestival

Viulumusiikin työpajat ja konsertit lokakuun alkupuolella.

Kirjallisuutta

Täheke-lastenlehdestä on tähän mennessä tehty kaksi kihnunkielistä numeroa eli vuosina 2011 ja 2016.

Kihnunkielinen Kyne-aikakauskirja syyskuu 2005 – talvi 2014, yhteensä 15 numeroa.

Lehdet yhä luettavissa täältä: LINKKI

Juhan Smuul: Kihnu Jõnn ehk Metskapten, Rahva Raamat, 1979 (kirja)

Juhan Smuul: Kihnu Jõnn. Tallinnfilm, 1998 (elokuva)

Tiina Laanem: Kihnu Virve. Nagu linnukene oksal. Pegasus, 2009.

Svea Aavik (koost.): Inimese saar Manõja: üje pissikse suarõ elulugu. Kihnu Kultuuri Instituut, 2019.

Svea Aavik (koost.): Kihnu Jõnnust Kihnu Virveni. Kihnu Kultuuri Instituut, 2009.

Svea Aavik (koost.): Kudas kihnlasõd Manõja vallutasid. Ühe väikesaare elugugu. Kihnu Kultuuri Instituut, 2008.

Igal kandil omad kombed. Kihnlaste, setode, suitide ja liivlaste pühad ja tähtpäevad. Seto Instituut, 2019.

Igal rahval oma rõivas. Kihnu, seto, suidi ja liivi rahvarõivad. Seto Instituut, 2019.

Kersti Jõeste: Kihnu kördid eile ja täna. Eesti loomeagentuur, 2016.

Harri Jõgisalu: Maaleib. Eesti Raamat, 1985

Harri Jõgisalu: Kihnu ning Manõja. Maalehe Raamat, 2001

Vilve Kalits: Kihnlaste elatusalad, Kihnu Kultuuriruum.

Reet Laos (koost.): Kihnu meremehe lugu. Kihnu Mere Selts, 2018

Niidu Katrin (Katrin Kumpan): Kihnu lastõ lauluvihik, Kihnu Kultuuriruum, 2008.

Katrin Kumpan: Kihnu pillilugude vihik, Kihnu Kultuuriruum, 2009.

Niidu Katrin (Katrin Kumpan): Kihnu nuõrdõ lauluvihik, Kihnu Kultuuriruum, 2008

Niidu Katrin (Katrin Kumpan): Kihnu naestõ lauluvihik, Kihnu Kultuuriruum, 2008

Noodi Maie (Aav Maie): Kihnu mõõgavööd / Kihnu mõõgaüed, Kihnu Muuseum, 2019

Elme Männi: Kihnu laps tiäb mielest. (Lastenrunoja kihnun kielellä). Kihnu Kultuuriruum, 2017.

Mare Mätas: Kihnu kiriku lugu, Kyne, Kihnu Kultuuriruum, 2014.

Mare Mätas (koost.): Kihnu kokaraamat, Kihnu Kultuuriruum, 2009.

Mare Mätas: Kihnu mootorratta lugu. Kihnu elav pärimus, 2024.

Mare Mätas: Minu Kihnu: Külas või külata. Petrone print, 2021.

Toomas Pajula (koost.): Hülgepüük, kui kihnlaste traditsionaalne elatusala, SA Kihnu Kultuuriruum, 2009.

Hedda Peet (koost.): Kihnu tuletorn – Kihnu lighthouse, Kihnu Kultuuriruum. 2011.

Ingrid Rüütel: Naised Kihnu kultuuris. Kirja ja DVD, Eesti Kirjandusmuuseumi teaduskeskus, 2016.

Theodor Saar: Kihnu raamat. Emakeele Selts, 1998.

Anu Saare: Kihnu reisijuht, Kihnu Vallavalitsus, 2019. Julkaistu myös englannin, latvian ja saksan kielellä, 2019

Nikolai Sepp: Kihnu mehe luegõlend. Kihnu Kultuuri Instituut, 2016.

Mark Soosaar ja Triinu Vohu (toim.): Kihnlasõ loodusraamat. Kihnu Kultuuri Instituut, 2023

Mark Soosaar: Merilehmäd, painajad ning. Kihnu kultuuri Instituut, 2014.

Tiiu Speek: Kannikesed meres. Kihnu ja rannikumere looduse teejuht. Kihnu Kultuuriruum 2008.

Jaan Sudak: Luupainajad Kihnu rahvausundis. Kyne, Kihnu Kultuuriruum, 2017.

Kärt Summatavet: Kihnu Roosi kindakirjad. Ajakirjade kirjastus, 2008.

Kärt Summatavet: Kihnu Roosi käsitöökogu. Varrak, 2010.

Ingrid Uus: Noppeid kihnu näputööst / Mõnõd noppõd kihnu njäputüest. Eesti loomeagentuur, 2016.

Lauri Vahtre (koost.): Kihnu Jõnn, Meie Elu Kirjastus, 2014. lastenkirja

Kihnu ja kihnulaiset

Alue

Manilaid eli Manõja

Kieli

Näytteitä kihnun kielen sanastosta

Kihnulaisten nimet

Kihnun kielen oppikirjat eri luokille

Historia

Asukasluku

Kulttuuri

Unesco

Kihnun museo

Käsityö ja kansallispuvut

Musiikki ja tanssi

Teatteri

Elokuva

Uskonto ja juhlapäivät

Moottoripyörät

Media

Instituutiot

Säätiöt, instituutit, seurat ja yhdistykset

Ihmiset

Tapahtumat

Kirjallisuutta

Nähtävyydet