KULTTUURIT

On mahdotonta puhua yhteisestä uralilaisesta kulttuurista. Nykykulttuureja tutkimalla ei pystytä varmuudella sanomaan, mitkä kulttuuripiirteet ovat alkuperäisiä uralilaisia piirteitä, mitkä taas lainoja muilta kansoilta tai tietylle alueelle tyypillisiä ilmiöitä.

Uralilaiset kansat voidaan luokitella eri kulttuuripiireihin. Jaottelutapoja on kaksi erilaista:

1. pohjoisryhmä, keskiryhmä, eteläryhmä

Pohjoisryhmään kuuluvat pohjoisten havumetsien ja tundran kansat: saamelaiset, obinugrilaiset ja samojedit. Heidän perinteisiä elinkeinojaan ovat pyynti ja poronhoito. Tämän ryhmän kulttuurissa on yhtäläisyyksiä muiden Siperian alkuperäiskansojen kanssa.

Keskiryhmään kuuluvat itämerensuomalaiset, Volgan alueen kansat sekä permiläiset. Heidän peruselinkeinonaan ovat maanviljely, mutta lisäksi harjoitetaan kalastusta ja metsästystä, pohjoisessa myös poronhoitoa.) Tämän ryhmän kulttuurissa on yhtäläisyyksiä esimerkiksi pohjoisgermaanien, balttien ja venäläisten kanssa sekä Volgan alueella paikallisten turkkilaiskansojen kanssa.

Eteläisen ryhmän muodostavat unkarilaiset, joiden peruselinkeino oli aiemmin hevospaimentolaisuus (nomadismi). Nykyisen Unkarin alueella harjoitetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa. Unkarilaisten kulttuurissa on joitakin vanhoja yhtäläisyyksiä turkkilaisten esi-isien kanssa sekä myöhempinä aikoina muiden eteläeurooppalaisten kansojen kanssa.

2. länsiryhmä, itäryhmä

Länsiryhmään kuuluvat saamelaiset (ei koltat ja kuolansaamelaiset), suomalaiset, virolaiset, liiviläiset ja unkarilaiset. Tämän kulttuuriryhmän kansat ovat vanhastaan saaneet vaikutteita lännestä, lännen kirkosta (katolilaisuus ja myöhemmin protestanttisuus).

Itäryhmään kuuluvat kaikki muut uralilaiset. Tämän ryhmän kulttuurissa on vanhastaan vahva venäläinen vaikutus. Ryhmä on ollut ortodoksisen kirkon vaikutuspiirissä.