KIELITIETO

URALILAISTEN KIELTEN OMINAISPIIRTEET

Samasta kantakielestä peräisin olevissa kielissä on paljon yhteistä. Kielet ovat tuhansien vuosien aikana kehittyneet erilaisiksi, eivätkä ne siksi enää kuulosta kovin samanlaisilta. Sukukielillä on yhteistä sanastoa, mutta erityisen hyvin kielisukulaisuus näkyy kielen muissa piirteissä.

1. Ei artikkeleja

Ruotsin kielessä on artikkelit en ja ett, englannissa a, an ja the.
Uralilaisissa kielissä artikkelia ei ole (poikkeuksena unkari).

2. Ei sanojen sukua

Uralilaisissa kielissä sanoilla ei ole sukua. Ei siis ole maskuliineja, feminiinejä ja neutreja, kuten esimerkiksi saksassa.

3. Paljon päätteitä ja liitteitä

- verbin taivutus
- sijataivutus
- omistusliitteet
- liitepartikkelit

4. Paljon yhdyssanoja

Uusia sanoja voidaan muodostaa liittämällä yhteen aiemmin tunnettuja sanoja.

5. Kieltoverbi

Uralilaisissa kielissä on persoona- ja aikamuodoissa taipuva kieltoverbi.
Ugrilaisten kielten (unkarin, hantin ja mansin) systeemi erilainen.

Verbin taivutus

suomi	vepsä	kolttasaame*	unkari
MENNÄ	MÄNDA	MÕÕNNÂD	MEGY
minä menen	minä mänen	mon mõõnam	én megyek
sinä menet	sinä mäned	ton mõõnak	te mész
hän menee	hän mäneb	son mâânn	ő megy
me menemme	mii mänemei	mij mõõnnâp	mi megyünk
te menette	tii mänetei	tij mõõnnveʹted	ti mentek
he menevät	hii mändas	sij mâʹnne	ők mennek
en mene	en mäne	jiõm mõõn	nem megyek
et mene	ed mäne	jiõk mõõn	nem mész
ei mene	ii mäne	ij mõõn	nem megy
emme mene	em mängoi	jeäʹp mõõn	nem megyünk
ette mene	et mängoi	jeäʹped mõõn	nem mentek
eivät mene	ii mängo	jie mõõn	nem mennek

*Huom. kolttasaamessa (ja muutamissa muissa kielissä) on käytössä myös duaali eli kaksikko. Verbit taipuvat samalla tavalla sekä duaalissa että monikossa, mutta duaalin ja monikon voi erottaa persoonapronominista. Muäna mõõnnâp tarkoittaa siis ’me kaksi menemme’; tuäna mõõnnveʹted ’te kaksi menette’; suäna mâʹnne ’he kaksi menevät’.

Lähteitä

Häkkinen, Kaisa 2003: Suomen kielen historia: 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Turun yliopisto.

Itkonen, Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus. WSOY.

Janhunen, Juha 1982: On the structure of Proto-Uralic. Finnisch-Ugrische ForschungenXLIV. Helsinki 1982.

Kotilainen, Lari 2016: Kielen elämä: suomen kieli eilisestä huomiseen.Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Sammallahti, Pekka 1988: Historical phonology of the Uralic languages. The Uralic Languages. Description, history and foreign influences. Ed. Denis Sinor.