Muut samojedikielet

Enetsin kielellä on vain muutamia kymmeniä puhujia (etnisiä enetsejä on noin 200). Enetsi jakautuu kahteen murteeseen, metsäenetsiin ja tundraenetsiin, joita voidaan pitää myös omina kielinään.

Nganasanien sanotaan olevan Euraasian pohjoisin kansa. Nganasaneja on noin 860, ja heistä nganasania puhuu vain noin 150 ihmistä. Nganasanin kieltä on dokumentoitu ja tutkittu vain vähän, mutta sen tiedetään eroavan selvästi muista samojedikielistä.

Selkuppi on ainoa elossa oleva eteläsamojedikieli. Selkuppeja on kaikkiaan noin 3600, joista äidinkielisiä puhujia noin 1000. Selkuppi jakautuu pohjois-, keski- ja eteläselkuppiin, ja murre-erot ovat suuria. Selkupille luotiin kirjakieli 1930-luvulla ja sitten uudelleen 1980-luvulla. Ensimmäiset selkupinkieliset kirjat ovat kuitenkin jo vuodelta 1879 (aapinen, uskonnollisia tekstejä). 

Kamassi on eteläsamojedikielten ryhmään kuulunut kieli, joka sammui vuonna 1989, kun sen viimeinen puhuja Klavdija Plotnikova kuoli. Kamassin kieltä on kuitenkin ehditty dokumentoida aina 1800-luvulta asti, eli kieltä on yhä mahdollista tutkia ja opetella, vaikkei sitä kukaan enää äidinkielenään puhukaan.

Kuolleiden uralilaisten kielten muistopäivää vietetään 20.9.

Viimeinen äidinkielinen kamassinpuhuja Klavdija Plotnikova kuoli 20.9.1989. Hän oli syntynyt n. vuonna 1895 Abalakovossa nykyisessä Krasnojarskin aluepiirissä ja hänen isänsä oli venäläinen ja äitinsä kamassi. Noin vuoden 1950 jälkeen hän ei voinut puhua kamassia muiden kuin kielentutkijoiden kanssa. Kerrotaankin, että Klavdija Plotnikovalla oli tapana puhua kamassia lehmälleen sekä jumalalle.

Klavdija Plotnikova on mukana Lennart Meren elokuvassa Veelinnu rahvas (suom. Vesilinnun kansa), 1970.

Luettelo maailman kuolleista kielistä.