Samojedikielet

Samojedikielten yhteinen kantakieli on nimeltään kantasamojedi. Samojedikielet ja -kansat jakautuvat kahtia etelä- ja pohjoisryhmään. Pohjoissamojedilaisista kielistä on nykyisin elossa kolme: nenetsi, enetsi ja nganasani. Ainoa elossa oleva eteläsamojedilainen kieli on selkuppi. Eteläryhmään on lisäksi kuulunut ainakin kamassi (sammunut vuonna 1989) ja matori (sammunut 1800-luvulla).

Samojedikieliä puhutaan Siperiassa, joka on hyvin monikielistä, monikulttuurista ja monikansallista aluetta. Samojedikielten puhuma-alueilla puhutaan myös mm. obinugrilaisia kieliä (hanti ja mansi), turkkilaiskieliä (jakuutti, dolgaani), tunguusikieliä (evenki) ja jeniseiläisiä kieliä (ketti) sekä tietenkin venäjää.

Samojedikielten puhuma-alueet näyttävät kartalla hyvinkin laajoilta, mutta käytännössä kieliä puhutaan yksittäisissä kylissä, jotka sijaitsevat eri puolilla tuota laajaa aluetta. On myös hyvin tyypilistä, että yhdessä kylässä puhutaan useita, myös eri kielikuntiin kuuluvia kieliä. 

Kielitieteilijä, antropologi Kai Donner (1888–1935) teki kaksi kenttätyömatkaa samojedien pariin. Suomalaisten alkuperästä kiinnostunut Donner keräsi tietoa selkupin, kamassin ja keetin kielistä. Tutkimusmatkoista on julkaistu teokset Siperian samojedien keskuudessa 1911–1913 ja 1914 (1915) sekä Siperia: elämä ja entisyys (1933).

Samojedien tutkija ja itsenäisyysmies Kai Donner Ylen Elävässä arkistossa.