Saame Ruotsissa ja Norjassa
Ruotsissa on yhteensä noin 17 000 etnistä saamelaista, Norjassa 30 000–50 000. Skandinaviassa puhuttavia saamelaiskieliä ovat pohjoissaame, eteläsaame, uumajansaame, luulajansaame ja piitimensaame.
Eteläsaamea puhutaan Keski-Skandinaviassa, ja sillä on noin 500 puhujaa. Eteläsaame voidaan edelleen jakaa kahteen päämurrealueeseen, jämtlanninsaameen ja åselensaameen. Eteläsaamelle on luotu kirjakieli pari vuosikymmentä sitten, ja sillä julkaistaan jonkin verran oppi- ja kaunokirjallisuutta.
Uumajansaamella on enää noin 5 puhuja, ja se kielellisesti hyvin lähellä eteläsaamea. Uumajansaame on saamelaiskielistä ensimmäinen, jolla on ollut kirjallista käyttöä. Koska aiemmin ajateltiin saamen olevan vain yksi kieli, voidaan siis sanoa myös, että ensimmäinen saamen kirjakieli on pohjautunut uumajansaameen.
Uumajansaameksi julkaistiin 1700–1800-luvuilla uskonnollista kirjallisuutta ja opetuskirjasia. Uusi testamentti julkaistiin uumajansaameksi vuonna 1755 ja koko Raamattu vuonna 1811. Lisäksi 1700-luvulla ilmestyi kielioppi ja ruotsalais-saamelainen sanakirja. 1800-luvun jälkeen uumajansaamen kirjallinen käyttö on ollut vähäistä.
Luulajansaamen eli jokkmokinsaamen puhujia on noin 700. Luulajansaamen kirjallisen käytön aloitti pappi Lars Leevi Laestadius, joka tunnetaan myös lestadiolaisuus-liikkeen perustajana. Luulajansaamen kirjallinen käyttö on ollut viime vuosikymmeninä melko aktiivista, ja kirjakieltä kehitetään jatkuvasti.
Piitimensaamella eli arjeploginsaamella on enää ehkä noin 40 puhujaa. Piitimensaamea puhutaan Ruotsissa Arjeplogin kunnan tunturialueella sekä samalla seudulla Norjan puolella. Piitimensaamella ei ole lainkaan kirjallista käyttöä, joten se elää vain puhuttuna.
Verkossa on monia pohjoismaisten kielten sanakirjoja, joiden avulla voi tehdä kielivertailuja myös eri saamen kielten välillä, esimerkiksi
Lars Levi Laestadius (1800-1861) oli ruotsinsaamelainen pappi, jonka mukaan on nimetty evankelisluterilainen kirkonherätysliike. Laestadiuksella oli saamelaiset sukujuuret, hän puhui luulajansaamea ja aloitti sen kirjallisen käytön. Hän tutki myös saamelaista muinaisuskoa ja mytologiaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Levi_Laestadius.