Mansi

Mansi muodostaa lähimmän sukukielensä hantin kanssa obinugrilaisten kielten ryhmän. Aiemmin ajateltiin, että unkari ja obinugrilaiset kielet olisivat myös lähisukukieliä ja kuuluisivat ns. ugrilaiskieliin. Nykyisin tästä ajatuksesta on jossain määrin luovuttu.

Etnisiä manseja on kaikkiaan noin 12 000 ja mansin puhujia vain noin 1000.

Mansilla on neljä päämurretta: pohjoinen, itäinen, läntinen ja eteläinen. Nykyisin elossa olevia ovat vain pohjoinen ja itäinen murre. Mansin murteet eroavat toisistaan niin paljon, että voitaisiin puhua myös mansin kielistä.

Ensimmäisen kerran mansia esiintyy yksittäisinä sanoina 1400–1600-lukujen venäläisissä kronikoissa eli aikakirjoissa. Ensimmäiset laajemmat tekstit ovat Matteuksen ja Markuksen evankeliumit 1868. Ensimmäinen mansinkielinen aapinen julkaistiin vuonna ensimmäinen aapinen 1903.

Varsinainen kirjakieli mansiin luotiin 1930-luvulla. Sen pohjana on pohjoismurre. 1930-luvulla mansia kirjoittettiin jonkin aikaa latinalaisilla aakkosilla, mutta1938 siirryttiin siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon. Nykyisin mansiksi julkaistaan oppikirjoja ja kaunokirjallisia vihkosia sekä lehteä Lūimā sēripos.